Veka ja Flo ovat treenailleet jokusen kerran freestyleohjelmiaan. Kisoja olisi heinäkuussa, mutta etusijailmoittautumisten vuoksi paikkojen saanti niihin ei ole kovin todennäköistä. Floran ohjelma on liikkeiden osalta lähes valmis, koska on niin helppo, mutta kisamainen kokonaisuushan on aina se ongelma. Näyttää kuitenkin siltä, että hitaasti liikkuminen sopii laskemaan hermostusta.

Vekan astetta vaikeammassa ohjelmassa on liikkeitä vielä ihan kesken: alun hitaasti kohti käveleminen ei ole vielä edistynyt (joko seisoo tai ryntää), ja ison tyhjän ympyrän (ei kierrettävää kohdetta) juoksemisen opettamisestakaan en ole vielä varma. Kauempana ohjaajasta pyörähdykset ovat hyvässä vaiheessa, ja muut liikkeet ovat vanhoja tuttuja. Olen vieläkin vähän epävarma, riittääkö vaikeusaste avoimeen luokkaan, mutta hyvin tehtynä uskoisin riittävän.

Dingon kanssa käytiin lauantaina Aktiivicollieiden tottiskoulutuksessa. Teemana tietysti seuraaminen. Kouluttajana oli Maija Eerikäinen, jonka ratkaisu seuraamisessa oli kainalosta tippuva palkka ja aina namit mukana, ei ymmärtänyt purkkiratkaisua ollenkaan. Ymmärsin kyllä tämän menetelmän idean, ja Dingo reagoi tosi hyvin kainalopalkkaan. Sitä pitää myös jätättäessä kannustaa mukaan ja kehua hyvin seuraamisesta ennen palkkaamista. Lyhyttä ja motivoivaa treeniä, sitkeydellä eteenpäin ilman pirkkaniksejä...

Toisella kierroksella ei kihnutettu seuraamista enempää, vaan otettiin pari luoksetuloa ja eteenmenoa jätetylle pallolle. Nämä oikein hienosti pois lukien pitkän luoksetulon vauhdista eteentulo, jota ei ollut... ohi meni, oho. Toistoja tähänkin.