Floran kanssa tokoiltiin viikolla pari kertaa, sitten perjantaina nokka kohti Västankvarnia ja collieyhdistyksen tokoleiriä. Mahtava viikonloppu: kiva paikka, hyvä porukka, erinomainen kouluttaja Heidi Pesonen, onnistuneet treenit Floralle, jatkosuunnitelmia kisaamiseen ja auringonpaistetta.

Lauantaina ensimmäisellä kierroksella aloitettiin luoksetulolla. Pari läpi, hyvä stoppi. Purettiin vähän takaleluun jumittelua kahdella lelulla ja kahdella käskyllä. Sitten kaukoihin. Kaukojemme tila, sekatekniikalla steppaaminen, pöyristytti Heidiä. Ei tule mitään. Enemmistöpäätöksellä Flo päätettiin siirtää takaisin takajalkatekniikkaan, jossa pitää hinkuttaa seiso-istua ja istu-seisoa, mutta muissa vaihdoissa oikeastaan vain selventää kriteeri ja pitää siitä kiinni. Maa-istu-maa meneekin takajaloilla vanhastaan, ja seiso-maa-seisossa mättää vaan paikallaan pysyminen. Huoooh!

Kuvat: Hanna Grönqvist

tokoinkoo9.jpg

Toisella kierroksella aloitin kokeilemalla, löytääkö Flora puna-limen ruudun aksaesteiden edestä ilman näyttämistä. Lähti vähän epävarmasti, mutta meni ja löysi. Lähdössä heitin taas namin, jonka sai syödä ennen käskyä, niin meni hiljaa. Varsinainen teema oli tunnari. Ensin oman piilotus kentänlaidan nurtsiin, nopea ja tehokas etsintä. Oma piilossa kasan takana, ei ongelmaa. Oma nurtsilla muiden joukossa, taas hyvin. Oma hiekalla muiden joukossa ja perusjuttu eli Flo merkkasi jo oman, mutta jatkoi säätämistä ja päätyi lopuksi väärään. Istuttiin viereen ja tehtiin vaikeampaa eli kapulat melkein kiinni toisissaan. Flo fokusoi huikeisiin haisteluihin kaivaen jopa oman hiekasta tönittyään sen väärän alle. Nokkaa ja tehoja kyllä löytyy, kaikki on keskittymisestä kiinni.

tokoinkoo11.jpg

Sunnuntaina ensimmäisellä kierroksella tutkailtiin kiertonoudon tötteröä. Sininen merkki sai Flon juoksentelemaan, tutulla punaisella löytyi kierto, kauempaakin. Namihäiriö taas hiljaa lähtöihin. Kun oli riittävästi juostu, katsottiin vajaiksi jääviä noutojen palautuksia sivulle. Eipä jäänyt mikään vajaaksi ylimääräisen perusasentokäskyn kera. Ääntä näissä kyllä lähtee, mitään ei saisi tehdä vähän vaan tästä äkkiä valmistelematta hiljaa lähtöä...

tokoinkoo6.jpg

Toisella kierroksella pureuduttiin ohjattuun. Ensin hiljaa merkille. Haettiin keskittymisen kautta hiljenemistä, mikä onnistui heittämällä nami maahan, jättämällä nami tai lelu matkalle, pitämällä lähdössä kädessä namia, jota ei edes annettu. Tästä voisi jalostaa jonkun lähtörutiinin kokeisiin. Perusasentoon tuloissa tapahtui haukahduksia, mutta tämä nami kädessä ei onnistunut, vaan sai Flon jumittamaan tulossa ja tunkemaan koomisesti jalkojeni väliin. Oli niin vaikea tulla lähemmäs namia ottamatta sitä. Sitten edettiin merkiltä kapulalle lähtöön hiljaa tehden matkalle tavara- ja kouluttajahäiriötä kapulan paikan ollessa kuitenkin selvä. Tämä ei kuitenkin saanut aikaan keskittymishiljaisuutta, vaan päinvastoin epävarmuusuikutusta. Paljon toimivia juttuja saatiin siis selville.