Lauantaina talkoohommia (agissa eikä edelleenkään tippaakaan tehnyt mieli itse radalle), sunnuntaina pojat saivat lorvia ja Flora lähti tokokentälle. Paljon hyvää, paljon virheitä, pääasiassa koiran ennakoinnin ja arpomisen takia eli omalla tarkkuudella saisi näitä karsittua. Aloitettiin seuraamisella, nyt vain suora sinne ja juosten takaisin, kun noita pitkiä on tehty paljon. Tämä hyvä. Sitten ruutuun. Jakelin useita kehuja ja nameja feikkikäskyhenkäisyillä Flora nakottaessa hiljaa paikallaan. Silti lähtö-ölähdys. Ruudussa varasti maahan ja kävelyssä karkasi perään. Keskityn tämän pilkkomiseen heti kun ajatukset vapautuvat Vekan perjantaina kisasta.

Ohjatussa lähtökiljaisut, vaikka kävin jakelemassa nameja merkille. Ja kun oikean takana oli ruutu, Flora juoksi kapuloineen ruutuun istumaan?! Käskytin uudestaan noudon, kun lakkasin nauramasta, ja Flora pinkoi kapulan sivulle. Jättäviä lelu kainalossa, asenne tuntui kivalta ja vain yksi istuminen jäi seisomaan. Ja testasin että henkäisystä Flora arpoi seisomisen... lisää henkäilytreeniä siis. Luoksetulossa ei nyt onnistunut tulo laisinkaan, Flora ennakoi ja seisoi pian lähdön jälkeen. Läpijuoksujen jälkeen teki normaalin upean pysäytysluoksarin!

Kaukoissa seisomaan nousuja eri etäisyyksillä. Sitten seiso-istua. Onnistuivat, mutta parin palkan jälkeen Flora teki suoraan maasta istumisen jättäen seisomisen välistä, kun kerran palkka tuli siitä... nopeilla korjailuilla pakka hajoilee ja paljoilla toistoilla alkaa ahistaa. Tekniikka on nyt näyttänyt kivalta eikä takapalkalla ole nähty etenemistä eikä myöskään vinoutumista palkkaa kohti (mitä oli joskus). Loppuun minuutin piilopaikkamakuu, en havainnut vinkumista, Flora varmaan keskittyi seurailemaan kentällä jalkapalloa pelailevia isää ja pikkupoikaa sekä keinuissa istuvia tyttöjä (koulun kenttä). Ryhmätreeniä vaan ollaan taas vailla tässä. Ja kotona unohdin sen tunnarin.