Keskiviikkopaimennuksessa tutut teemat ja tutut kompastuskivet. Vähän oli alkuun taas kinttuja mukana enemmän kuin korvia, vaikka ensimmäinen lähestyminen sujui niin hienon maltillisesti. Jostain syystä vasen flänkki oli tänään tosi vaikea, mutta sen sijaan oikea sujui, ei hajuakaan miksi. Yritin lähetellä koiran vierestä pienemmin pois-avuin, ei kyllä kunnolla ottanut etäisyyttä tässä. Poispäin lähteminen on vaikeaa, koiralla on kai niin kiire hakea ja kerätä lampaat. Kun se on saanut ne luokseni hallintaan, voi kyllä sitten pysyä hyvän matkan päässä. Tosin sinne pysähtyminen on myös vaikeaa... reagoi käskyyn kyllä mutta hiippaa lähemmäs. En ole vielä oppinut käskyttämään ajoissa huomioiden tätä viivettä.

Toisella kierroksella tein pari ohjauksellista sukkahousuniksiä. Pysäytyksessä loikahdin kohti koiraa (lampaita oli vain muutama eikä liikkuvuus ollut ongelma), millä se stoppasi kunnolla. Kaarelle lähetettyäni lähdin kävelemään itse vastakkaiseen suuntaan kiertäen, niin että Dingo juoksi tasapainossa eikä tullut ympäri. Saatiin myös kuljetettua oikein hienosti pitkä pätkä aidan viertä. Ilman aidan tukea Dingo painaa lampaita liikaa eteen ja sitten taas luikahtaa flänkille. Lopuksi häkitys, jossa sain koiran hyvin klaaraamaan portille tilaa.