Perjantaina en vaan voinut enää jättää treenejä väliin töiden takia, joten myöhään meni ja hämäräkin pääsi yllättämään. Tallasin jäljet ja Dingolle esinekaistaleen, joka oli samassa paikassa kuin viimeksi. Nyt esine oli ison mättään päällä kohdassa, josta Dingo ei viimeksi osannut upota kuusikon läpi alarinteeseen. Esine löytyi helposti, ei ihan suoraan vaan vähän sai tehdä töitä. Tämä hyvä.

Flon ja Vekan jäljet ehtivät vanheta puolisen tuntia, pituutta noin 350 metriä, pari kulmaa, yksi keppi päässä. Kumpikin ajoi täydellisen jäljen ja hiki tuli perässä puolijuostessa. Dingon jälki vanheni tunnin, noin 250 metriä, suoraa tien suuntaisesti, sitten kulma, kapean metsätien yli ja keppi heti tien jälkeen. Tien ylitys oli nyt se jäljen juttu ja uusi haaste. Ajoimme itse sitä pitkin metsään, ja jäljen vanhetessa näin kahden auton ajavan jäljen yli. Lyhyellä janalla Dingo eteni aika kivasti, mutta jäljennostossa oli taas liirumlaarumia. Itse jäljen Dingo ajoi vallan mainiosti, reippaalla tahdilla jäljessä kiinni. Tien yli se käveli nenä ylhäällä, mutta nosti jäljen taas heti tien reunasta ja sai kepin. Erinomaista.