Perjantaina maastoon. Dingo ei meinannut löytää esinettä. Olin nyt sitten saanut siihen jo vähän liikaa haastetta: esine oli rinteen alla kuopassa ja sää oli mitä mainioin jälkikeli: sateesta kostea, mukavan viileä ja täysin pläkkityyni. Esineillä vaan pläkä on huonompi juttu. Dingo kävi kyllä alarinteessä, mutta ei tarpeeksi pitkällä tai vain osunut oikealle kohdalle, kun esineen haju ei kulkeutunut mihinkään, ja koira tuli pari kertaa ilman esinettä pois. Töitä se kyllä teki hyvinkin. Lähetin sitten muutaman kerran aina vain lähempää, kunnes Dingo osui esineelle.

Vekan jälki oli vajaan tunnin ikäinen, puolisen kilometriä, kaksi keppiä. Kelikö teki kepposia vai mikä, mutta alkupäässä hortoiltiin ja muutenkin useissa kohdissa Veka pyöri ja tarkisteli. Loppua kohden petrasi ja kepit nousivat. Floran jälki oli myös vajaan tunnin, muutaman sata metriä, kaksi keppiä. Jälki ylitti metsätien, jota pitkin ajoimme paikalle. Flora vipelsi tien yli ja poimi kepit. Se on kyllä ihana jälkikoira. :)

Dingon jälki vanheni puolitoista tuntia. Muutama sata metriä, ykköskeppi piikin jälkeen ja kakkoskeppi myös kulman jälkeen, joka oli vain muutaman metrin päässä isosta polusta. Tämä oli siis jäljen purtava pähkinä, jollaisen yritän nyt joka jälkeen ujuttaa kehittämään Dingon ongelmanratkaisukykyä. Dingolla oli heti janalla nenässään runsaasti kaikenlaisia tuoksuja, ja alkupäässä se suorastaan harhaili jäljeltä pois niin että vein sen takaisin janalle. Nyt Dingo oli tarkempi ja pääsi piikkiin asti. Sen se ylitti ja olisi jatkanut vaan suoraan... kutsuin, Dingo tuli ja nappasi saman tien jäljen ja siitä kepinkin. Pitkä suora hyvin, kunnes loppupäässä nokka nousi. En tiedä, saiko Dingo kepistä ilmavainun vai polusta, jota pitkin olin Vekan kanssa kävellyt jäljeltä pois. En päästänyt, vaan vaadin jäljestämään. Kulman Dingo otti hyvin ja jäljesti loppuun vilkuillen polkua. Tämä haaste siis selvitetty hyvin.

j%C3%A4lki.jpg

Lauantaina nurtsitokoa. Floran yritin saada tekemään juttuja hiljaa. Vaikeaa on se, mutta auttaa, kun lähettelee rauhallisesta kävelystä ja sanoo käskyt hyvin rauhallisesti. Ruutu hyvä (jos ei laske pysähtymiskäskyllä istumista), luoksetulo oikein hieno (Floran bravuuri), tunnarikin onnistui kun ensin palastelin kapuloiden väliin nakin enkä hajustanut omaa. Floran syötyä namit kutsuin sen pois ja kävin hajustamassa oman, jonka Flora toi hyvässä järjestyksessä. Mitähän muuta? Lähikaukoja ja jättävät kerran. Ohjatussa oli vaikea seistä merkillä, mutta kapulat löytyivät.

Veka teki kaikenlaista. En enää muista, kun en kirjoittanut heti. Ympyrässä pallo valmiina, se hyvin. Ruutu ja ohjattu varmaan hyvin. Tunnari onnistui. Kaukoissa ei suksi luistanut, tuli vääriä vaihtoja ja virheistä Veka ahdistui ja jäi vaan junnaamaan niitä pystymättä oikein enää ajattelemaan.

Dingo teki BH-juttuja. Luoksetulot pallopalkalla. Seuraaminen oli nyt oikein mukavaa. Tehtiin myös kulmia, temponmuutoksia, pysähdyksiä, saksalaista täyskäännöstä. Ja paikkamakuu, joka taitaa olla se isoin treenattava BH-koetta varten. Olen laiska treenaamaan sitä (tylsää), jotenkin vaan tuppaa unohtumaan. Nyt oli hyvä paikka, koska viereisellä kävelytiellä on kulkijoita ja koiriakin menee ohi. Ensin kylläkin seistyäni vain hetken selin Dingo suoritti vauhdikkaan luoksetulon... takaisin ja kolme minuuttia maassa. Lopussa ohi lenkkeili koira ja Dingo alkoi nousta, mutta meni käskyllä takaisin.

Sunnuntaina Dingon lepovuoro, Flon ja Vekan kanssa jatkettiin nurtsitokoteemalla. Flora oli tänään parempi ja huuteli vähemmän, keskityin pitämään tämän mielessä. Flo aloitti tunnarilla, jossa sama nakkitemppu toimi tänäänkin. Ohjatussa nakkipalkkailin merkillä seisomisesta, joten Flo nökötti, vaikka vähän häiriöheiluin. Kapulan sijasta se kyllä singahti tunnarin paikalle, varmaan mielessä sinne mahdollisesti jäänyt nakkimolekyyli... löysi sitten kapulan. Toinen hyvin ja siitä palkka. Z ok, ruutu hyvin (taas kyllä istui sinne, mikähän kesän muotiasento tämä nyt on?). Luoksetulossakin istui. Lähikaukoja, parikin metriä onnistui (vain istu-maan otin lähempää), rima etutassujen edessä. Loppuun minuutin piilopaikkamakuu Uljaan vieressä, oikein nätisti.

hyp.jpg

Veka aloitti paikallaololla myöskin Uljaan kanssa: minuutin piilopaikkaistuminen, maahan, minuutti, luokse. Tämä hyvä. Sitten ohjattuun, hyviä merkkejä ja hyvä vasemman haku. Sitten Vekan huomaamatta poistin merkin ja panin tilalle tennarin, joka upposi kivasti ruohoon. Ympyrän olin taas merkannut leikatulla ruoholla. Oikein hyvin ympyrään, ensin siis pallolle, sitten lähetykset tyhjään. Ruutu ei ensin meinannut löytyä, Veka lähti ohjatun kapuloiden paikoille. Toisella toistolla löytyi heti. Tunnari onnistui taas, tosin Veka tiputti oman ja tarkisti vielä paria muuta ennen kuin toi. Z: seisoi istumisen. Tänään kompastuskivenä oli kiertonouto. Lainattiin Hannen hyppyä eli toisella puolella oli kapula, toisella este ja kapula. Veka ehkä hämmentyi tästä ja meni yksinäiselle kapulalle. Kielsin sen ottamisesta. Sitten Veka tötsän hoksattuaan kyllä kiersi oikein reippaasti ja teki pysähdykset, mutta kun kerran kapulan ottamisesta oli kielletty, ei voinut käskylläkään ottaa esteenpuoleista kapulaa. Noston kanssa sitten askarreltiin hetki ja kun Veka oli pari kertaa kapula suussa jätettynä hypännyt, pystyi myös itse ottamaan kapulan ja hyppäämään, mistä palkka.