Keskiviikkona ei ehditty muualle kuin Dingon kanssa paimentamaan. Teemana taas kunnon kaaret. Ensin koiraa ulospäin ja kaarelle vasta kun nokka on poispäin lampaista. Teoriassa. Tuntui, ettei koiralla ollut ihan koko korvat päässä tänään. Kaarille meni liian suoraan, pois-käskyähän se ei vielä kunnolla osaakaan, pysähdykset valuivat hiips hiips... tähän on pakko vaihtaa joku eri käsky kuin tottelevaisuuden töks-seisomaanpysähtymiskäsky. Tuntui, ettei koira ota ohjausta laisinkaan. Mutta kun se sitten teki kunnon kaaren ulos ja kehuin, Dingo spurttasi iloisesti eli vauhdissakin kyllä kuunteli. Ja odotteli porteilla, käveli vieressä lampaita kohti ja muutenkin pienissä jutuissa oli kyllä kuulolla. Ja vaikkei ihan aina malttanutkaan heti pysähtyä kokonaan, reagoi pysähdyksiin hyvin kaukaakin, kunhan vain annoin niitä käskyjä... oma reagointi oli taas ihan jostain. Myöhässä myöhässä, kaarikäskyjä väärinpäin, välillä vaan katselin että siellä se menee ja kohta tulee lammaslauma kintuille. Dingo teki paljon hyvin ja oikein. Pois-käskyä vahvisteltiin lähietäisyydellä ja pääsin paljon kehumaan etäisyyden ottamisesta. Karsinasta ottoja ja sinne laittoja tehtiin myös. Karsinassa liikkuminen oli levotonta, mutta sisään ja ulos päästiin hyvin. Sisään laitoissa halusin ottaa koiran itseni ja lampaiden väliin irrottamaan, että saan oven auki. Dingo tulikin tähän hyvin, mutta ei meinannut pysähtyä vaan jatkoi lampaiden ympäri. Vähän aikaa kun venkslattiin sumpussa, paloi yhdellä lampaalla käämi ja se puski Dingo nurin porttia vasten. Sitten koira ei tietenkään enää halunnut mennä ahtaaseen väliin, mutta muuten ei haitannut menoa.