Lauantaiaamuna Vekan kanssa kuono kohti Paimion pittoreskejä maalaismaisemia ja tokoleiriä.

taatilantie.jpg

Leirin järjesti collieyhdistys, kouluttajana oli Lentsu Välimäki. Koulutukset alkoivat esittelykierroksella. Siinä jokainen koirakko esitti vuorollaan vapaavalintaisen oman juttunsa. Lajilla ei ollut väliä, joten improvisoin pk-luoksetulon ja vähän HTM-positioita, joita Veka veti oikein iloisesti. Meidät äänestettiin kierroksen voittajiksi, todennäköisesti siksi että menimme ensimmäisinä ja kaikkien oli helpoin sanoa "se eka koira", kun ei muistanut ja tuntenut kaikkia...

Omalla treenivuorolla valitsin ongelmaksi luoksetulon pysäytyksen. Tätä tehtiin suullisen käskyn sijasta pallonheittoa esittävällä käsimerkillä vauhtiluoksetulossa niin, että appari piti Vekaa. Reagointi oli hyvä, ja pysähdys tapahtui ilman hiivintätepastelua. Pallon heitin välillä käsimerkkikädestä, välillä pysähdyksen jälkeen toisesta kädestä. Pidemmälle matkalle tähän tarvitaan pallonheittovarsi. Luoksetuloa kannattaisi myös harvemmin treenata koiran jätöstä ja useammin apparin pitämänä, kierrosta ja vastaavista. Toivotaan, että tämä ei ole tavallinen nopeasti haihtuva treeniniksitaika, vaan kantaa pidemmälle.

Yksilövuorojen jälkeen tehtiin ryhmähäiriötreeniä. Kaikki koirat riviin, luku kolmeen ja numeron mukaan paikallaoloa, kaukoja tai luoksetuloja. Sitten pareittain koira paikallaoloon ja seuraamisen liikkurointia kaverille kaikki koirakot kentällä ja vaihto. Vastakkain paririviin ja kujan keskeltä seuraaminen sekä luoksetulo muiden pitäessä kontaktia. Vekan kanssa on ylipäänsä missään koskaan tehty tällaisia harjoituksia äärimmäisen vähän, mutta se on niin kokenut konkari, ettei näissä ole ongelmaa.

Koulutuksen päätyttyä tein kiertonoutoa, kun kerran oli esteet ja iso tötterö käytössä. Pari palkkaa kierrosta, sitten istumisesta ja seisomisesta, sitten molempien kapuloiden haut: toinen hyvin, toinen ei meinannut ensin löytyä nurmikosta, joka oli sen verran pitkää. Tämä meni erinomaisesti, Vekalla oli oikea ajatus ja korvat päässä koko ajan. Sitten tehtiin seitsemän koirakon ryhmänä evl:n paikallaolo-kutsuliike. Piilo pensaassa, jonka oksien takaa voi vakoilla koiran pysyvän istumassa. Jätössä Veka erehtyi ensin maahan, mutta paikkaistumisesta ei ole kyllä koskaan lopsahtanuta alas. Maahan hyvin, kutsussa kontakti oli jossain ja varmuuden vuoksi sanoin ensin koiran nimen ennen kutsumista. Vekahan tulee tässä aika väljällä kaarella takaani sivulle, mutta nyt se jolkotti oikealla puolellani olevan koirakon taakse ja sieltä sivulle, hopsistakeikkaa. Löysi kuitenkin ohjaajansa eikä häirinnyt toista koirakkoa. Tämän päälle vielä tunnari, joka oli hyvä.

Sunnuntaina aloitettiin paikallaoloilla. Evl-ryhmään tuli neljä koirakkoa. Tehtiin liikkeet 1 & 2 kokonaisina liikkuroituina. Maahan hyvin ja luokse kutsu hyvin. Omalle treenivuorolle valitsin ruudun ympyröineen. Ympyrä tehtiin merkkauskalkilla ja näkyi osittain jotenkuten, mutta se ei ollut nyt pääasia. Jätin keskelle Vekan huomaamatta tennarin, jota se ei meinannut löytää ruohosta... sain kuitenkin ohjailtua ympyrään. Vaihdettiin isompi pallo, parempia toistoja. Kouluttajan ohje: lisää samaa, mutta enemmän fokusta eteen, pallo kauemmas ja joko näkyvälle pallolle juoksutus tai tyhjään lähetys ja pysäytys. Tämän kanssa olenkin vähän arponut, kohde itse ympyrään vai taakse? Ruudun löytämisessä oli ensin pientä ongelmaa, johon ratkaisuksi yllättäen ensin lähettelyä lähempää ruutua. Olen jumittunut tekemään tätä aika lailla kisamatkalla, miksi? No kisat tulossa. Ei niistä kyllä mitään stressiä ole ilman tulostavoitteita/paineita.

Lopuksi yhteistreeninä kisailtiin ryhmäsuoritus, jossa juoksin Vekan kanssa ruutuun ja koira makasi siellä muiden tehdessä kiertoa ja hyppyä. Sitten koirat seurasivat ympyrässä ja tekivät jättäviä, joista hitaimmin tehnyt tippui pois. Ja ihan viimeisenä vielä jotain kysyttävää? Mitä kannattaisi tehdä tunnarissa paineistumisen parantamiseksi? Viedä iso määrä kapuloita ulos maatumaan viikkokausiksi ja käydä hajustamassa aina oma aivan ihmishajuttomien joukkoon. Toimii kuulemma kaikilla. Voidaankin kokeilla kokeen jälkeen, sitä ennen ei enää ehdi. Heti aamun ensimmäisenä treenivuoronsa tehneessä Vekassa oli vielä virtaa, joten otettiin ennen kotiinlähtöä hyvällä isolla nurmella ohjattu, pari palkkaa merkistä ja oikean haku moitteettomasti, sekä kaukoissa ISMSIM, jossa taas ainoa virhe seiso-maan istuminen ja tuplakäsky. No tässä muuten toinen juttu, jota olen jumittunut treenaamaan kaukaa pitkinä kisasarjoina.

Oli mahtava viikonloppu! Hyvää koulutusta, hyvää seuraa, toimivat tilat ja järjestelyt, sää suosi treenien aikana ja Veka veti hyvällä draivilla asiaan keskittyen kaikki tehtävänsä. Ja tietysti tästä sai taas hyvän tokobuustin panostaa lajiin ja treeneihin.

collieleiri.jpg