Maanantain treenien jälkeen sitten sukellettiin flunssan ja työvyörymän syöveriin ja koirat saivat tyytyä käymään pissalla. Piristykseksi sentään Kennelliiton puolelta tuli meille aivan mahtava uutinen: vuoden alusta haettavaksi poikkeuslupa koiratapahtumiin osallistumiseen koirille, joiden atopiaa hoidetaan siklosporiinilla. Ensi vuonna siis ovet kisoihin avautuvat Dingolle! Nyt voidaan suunnitella ja asettaa tavoitteita oikeasti. :) Ihan mielettömän hienoa, että tätä sääntöä on järkeistetty ja kohtuullistettu!

Torstaina sentään Flora pääsi aksaamaan. Rata oli kiva ja olisi ollut ihan mentävissä. Flora irtosi hienosti renkaalla ja putkiin, tuli pakkovalsseihin, kääntyi kun käännettiin ja luikahteli takaakiertoihin. Mutta kepeillä jarrut kirskuen pohjaan ja EI! Päättäväisesti jo puolivälistä pois. Ei, ei ja ei. Hiillyin tästä aika hyvin ja mm. kannoin koiran kainalossa takaisin radan alkuun. Kepit saatiin tehtyä etanavauhtia kun kävelin vieressä hönkimässä niskaan sekä kunnon meiningillä niin että vedätin sopivasti. Tässä vain rata jatkui sivuun eikä jatkoon päässyt mitenkään irtoamalla eteen, kuten ei kolmosissa useinkaan pääse, joten mitä ihmettä näiden kanssa pitäisi tehdä? Ideat täysin loppu. Pelkkien keppien treenaaminen on turhaa, koska ne ovat ongelma nimenomaan ratasuorituksessa. Koutsilta sain sapiskaa negatiivisuudesta, mutta se nyt vaan on vaikeaa olla positiivinen kun pääsääntöisesti epäonnistuu.