Maantantaipäivällä Esko pääsi pitkästä aikaa aksaamaan. Fokus kepeissä ja kontakteissa. Kujakepeillä jatkettiin siitä, mihin keväällä jäätiin. Pienillä hyppypätkillä Esko kääntyi kivasti ja palkkautui lelulla, hyvä! Tuntui hiukan arpovan hyppyjä, varmaankin syynä ensimmäinen ulkotreeni ja erinäköiset hypyt erilaisella pohjalla (Eskohan ei ole mikään reikäpäinen menijä). Pysäytyskontaktia pohdittiin A-esteellä. Esko reagoi liikkeeseeni ja sijaintiini jääden jumiin liian ylös, jos pysähdyin katsomaan (kuten Florakin tekee). Sillä on kuitenkin niin vahvasti alas pysähtyminen mielessä, että mitään loikkaongelmaa ei ollut näköpiirissä, vaikka kutsuin pois äkkiä. Hyvä treeni, toivottavasti päästään useammin treenaamaan ja etenemään (kisathan ne kiiluvat silmissäni tietysti). :)

Dingon otin mukaan hyppynoutelemaan. Viritin oman pk-pressuesteeni 50 senttiin, koira sivulle, 650 gramman kapulan heitto, hyppy, nouda, paluuhyppy kapulan kanssa jes ja herkkupalkka kädestä. Ensimmäisellä toistolla vahvistin paluuta hyppykäskyllä, sen jälkeen ei tarvinnut. Viisi toistoa: 50, 60, 70, 80 ja 50 senttiä. Dingo hyppäsi joka kerralla sinne ja takaisin tuoden kapulan, mitään ei tarvinnut korjata tai uusia. Toiseksi viimeisellä se venkoili sivulletulossa ja kopsautti estettä, mutta ei hämääntynyt, vaan suoritti sitä seuraavana viimeisen matalan hienosti. Loistavaa, hyvä hyppypinko! Hyppy kulkee nyt juuri niin kuin pitikin: treeniä tehdään säästeliäästi (tässä tuli jo liikaa toistoja) ja Dingo hyppynoutaa rennosti ilman ylimääräistä hässäkkää, mokailua tai kikkailua. Esteet ovat niin iso juttu tottiksessa, että yritetään huolella jatkaa näin.