Lauantaina kisailtiin Floran kanssa kaksi starttia Takkujen kisoissa. Reetta Pirttikoski oli laatinut kivat helpohkot radat. Ei niillä silti onnistu, jos ei osaa esteitä ja ohjauksia. Ensimmäisellä radalla päästiin mukavasti suoralle putkelle asti, jossa jäin jälkeen. Piti juosta, mutta enpä juossut, vaan jäin hippastelemaan koiran rinnalle. Tästä okseri ja vauhdikas pätkä putkia ja hyppyjä – onnistui, vaikka seivailin myöhästelyäni, hyvä! Sitten kielto putkelta. Pituus ja jyrkkä uukkari avokulmaan kepeille, hyi olkoon. Pääsin tässä kyllä viemään aloitukseen, tai olisin päässyt, jos olisin kääntänyt koiran ajoissa. En kääntänyt, joten Flora plokkasi suoraan edestä estesiivekkeet ja singahti niiden välistä. Harmi vain kyseiset siivekkeet olivat kentän aidantolppina, joten Flora putkahti yleisön joukkoon... Kalastelin sen kepeille, mutta se viimeinen väli taas. Ja olin sen verran edellä, että kun huomasin livahduksen, en ehtinyt korjaamaan, vaan Flora pyöri jo jaloissa ottamassa jälleen putkieltoa.

Toisella radalla huristeltiin aika kivasti pitkälle kepeille asti. TAAS viimeiseen väliin ei voinut mennä. Olin vieressä korjaamassa, mutta sain hetken ährätä, että sain Floran kammettua sinne ollenkaan. Hui kauhistus tätä viimeistä väliä. Siitä hyppy niistopyörityksellä. Flora hyppäsi oikeinpäin, mutta kääntyi väärään suuntaan ja tuli puomille suoran linjan sijasta noin 45 asteen kulmassa. Se lähti kelvottomasta lähestymisestä sutimaan liukasta puupintaa ylös ja pääsi noin puoliväliin keskiosaa ennen kuin lipesi kokonaan ja lätsähti alas. Flora laskeutui jaloilleen ja ponkaisi saman tien eteenpäin, joten jatkettiin tästä rata loppuun uusimatta kuitenkaan puomia.

Tästä jäi nyt sen verran käpälään, että rimat pysyivät ja ohjaus toimi. Niinkin hyvin, että Flora kääntyi ainakin kahdessa niistopyörityksessä väärään suuntaan, kun sinne sen heitin ohjauskädellä – missä oli niistokäsi? Putkilla ei tullut kieltoja, kun vein niihin kunnolla, irtoamisessa ja hakemisessa vaan on osaamisvajaus. Siitä viimeisestä keppivälistä en sitten tiedä...

Illalla terassitokoiltiin sen verran, että Veka teki tunnaria. Nyt kasa + oma ruohotupsun takana. Otettiin useita toistoja niin, että joka toistolla vähän levitin kasaa ja toin omaa lähemmäs. Veka näytti etsivän haistelemalla, mutta kun oma ei katseella enää selvästi erottunut vääristä, Veka otti väärän. Sanoin ÖP ÖP! jolloin Veka tiputti väärän ja kykeni jatkamaan tehtävää! Toi oikean, joka oli siinä vieressä eli ehkä haisteli, ehkä ei. Seuraavat pari toistoa tarvittiin toinen käsky lähtöön. Mutta oma löytyi ilman väärien nostelua lopuilla parilla toistolla, jes! Palkkasin nameilla ja viimeisestä leikittämällä kapulalla.

Dingo teki seuraamiskontaktia sivulla bernihäiriöllä. Naapurin koira pelmahti pihalle juuri kun oltiin aloittamassa, nuuski aidan raosta ja haukkui. Siis aivan jättivaikea häiriö, koska Dingo vahtii hanakasti omaa pihaa. Pidin näin ollen namit kädessä, ensin näkyvissä, ja palkkailin hyvin tiheästi. Ensin jouduin huomauttamaan, mutta sitten Dingo tosiaan luopui vahtimisesta ja teki tosi hyvin!

Flora duunaili vielä vähän namin perässä oikealla vastakkain seuraamista. Pitäisi keksiä läjä uusia käskysanoja...