Maanantaina Veka pääsi paimentamaan pyöröaitauksessa. On se kyllä aivan erilainen koira lampailla kuin Dingo. Veka täytyy pitää hanskassa joka askel. Vauhti ei saa nousta yhtään tai tulee saalisviettirynnistys – oikeaan osunut arveluni ja juuri se syy, miksi Veka ei ole lampailla ollut. Mutta se myös tottelee, ja sitä voi komentaa. Veka oli niin vireessä, että tarvittava ärjähdys ei haitannut, vain pysäytti koiran ja keskeytti jahtaamisen, joten vahinkoa ei tapahtunut. (Veka oli niin kiihtynyt, ettei pystynyt odottamaan hiljaa ja aitauksessa hampsi ruohoa, kun ei päässyt ryysimään.) Dingo on paljon korvattomampi, mutta sen vauhtia ei tarvitse varoa, koska se vain kerää lampaita eikä koskaan koske niihin. Veka ei lähtenyt luonnostaan kiertämään lampaita lainkaan niin kuin Dingo on tehnyt heti ensimmäisestä kerrasta. Sen kanssa siis lähestyin lampaita, käskin AJA ja kehuin, kun käveltiin kohti lampaita, jotka siirtyivät Vekan edellä. Välillä pysäytys, niissä ei ongelmaa. Vielä en osaa sanoa, mitä tästä tulee vai tuleeko.

peltolampaat.jpg

Dingon vuoro oli tiistaina, kuvan pellolla. Nyt ei päästy montaa metriä portista rauhallisesti lähestymään lampaita pellolla, kun Dingo pinkaisi itse hakemaan laumaa. Tänään oli teemana korvat päähän pysähtymisen kanssa. Lähetin flänkille, menin lampaille, ja kun Dingo tuli kiepiltään sopivasti suoraan kohti ja hidasti jo itse, PYSY! Ja pysähtyi melkein joka kerta. Jos Dingo katsoi, että joku lammas oli erillään tai lauma oli liikkumassa johonkin, se ei totellut, vaan lähti keräilemään niitä. Mutta monta hienoa pysäriä saatiin. Jostain syystä vasemmalle lähetykset tökkivät tänään ja koira karkaili oikealle. Toinen kierros samaa settiä, ja sen lopuksi otettiin lampaat häkistä. Lampaat lähtivät sieltä helposti, mutta ensin meni pieleen, kun päästin Dingon irti ja se keräsi äkkiä lampaat takaisin häkkiin... koira kiinni niin onnistui. Hyvä treeni!