Perjantaina kentälle. Veka teki tyls-- siis kiinnostavia tottisjuttuja palautteluhengessä. Pätkä seuraamista ja pallo. Liikkeestä istu ja pallo heti muutaman askelen päässä. Juoksusta maahan ja samoin. Liikkeestä seisomisessa Veka ennakoi niin hanakasti, ja teki sen vielä maahanmenolla, että piti ottaa useampi pätkä pelkkää juoksuseuraamista pallopalkalla. Sitten seisominen ok ja pallo. Lyhyeltä matkalta vielä molemmat asennot, eteentulot ja pallo ylhäältä. Sitten seuraaminen hakemaan kapulaa ja vauhtinouto 450 gramman kapulalla. Seuraamissiirtymä hypyn eteen ja pallo, sama A-esteellä. Sitten Veka alkoi olla ihan valmis, käveli ja läähätti jotenkin rasittuneen oloisena. Oli toki lämmin ja aurinko helotti kentälle, mutta ei enempää kuin +20. Lisää lepoa siis Vekalle. On ollut kovasti mietinnässä, mihin sen kanssa jatketaan nyt kun koulari tulla tupsahti jo ensimmäisestä kokeesta. Kolmen ykkösen hakeminen on liian kova tavoite, joka tuottaisi vain stressiä ja hinkkaamista treeneissä. Viestin osalta homma on edelleen auki. Mielessä kävi hakukin, mutta en halua enää yhtään lajia lisää. Tokoon Vekan kanssa ehditään panostaa sen jälkeen, kun ikä tulee vastaan pk-lajeissa, joita on siis tehtävä nyt tai ei koskaan. Ja metsäjälki on kuitenkin minulle se ykköslaji... Näin ollen lähdetään korjailemaan vikalistaa sillä mielellä, että ykköstulos jäljeltä olisi mahdollinen, ja käydään tilanteen mukaan vielä jälkikokeissa katsomassa, miten käy. Jäljen osalta vikalistalla ovat janalla eteneminen ja ykköskeppi, joka on jäänyt joka kokeessa diesel-Vekan käynnistyessä vähän hitaasti. Muutenhan Veka veti loistavan jäljen, kun en ollut itse päsmäröimässä herkkää koiraa epävarmaksi kuten treeneissä – jatkossa siis ajettava jälkiä vain sokkona ja luotettava koiraan, joka todistettavasti osaa. Tottiksessa on kokeissa tullut kalliita liikevirheitä paikkamakuussa ja jättävissä, lisäksi tarkentamisen varaa on eteentuloissa ja siirtymissä. Tottiksen treenaamisesta pitää vain yrittää saada vähemmän puisevaa...

Flora oli oikein mainio tokotäplä tänään. Ensin seuraamista, motsku kainalossa juoksua, käännöksiä, askelia, hidasta. Tosi hyvin! Metskuhyppynouto kokonaisena liikkeenä oikein mallikas. Sitten luoksetuloon, merkit kymmenen metrin välein. Nyt varaslähtö enää joka toisella toistolla. Yritin pysäyttää merkille, vaan myöhässäpä käskytin, note to self. Ensimmäinen pysähdys ok, toisella ja kolmannella vapautin takapalkkamotskulle koiran vasta jarruttaessa; Flora hämmästyi sekunniksi ja pyörähti sitten rynnistämään lelulle. Viimeiseksi otettiin koko liike eli pysähdys ja sivulle, ja oli kyllä kympin arvoinen luoksari, vaikka itse sanonkin. Hyvä Flora! Viimeisenä kaukoja namipalkalla, etäisyyttä 2–4 askelta. Palkka kädessä? Flora kipitti eteenpäin. Palkka takana alustalla? Flora kääntyi sivuttain kyttämään palkkaa ja välillä varastikin sen. Palkka alustalla edessä? Vaikutti ensin hyvältä, mutta Flora varasteli taas palkkaa ja mönki eteenpäin, kun alustalla ei ollut palkkaa valmiina. Sitten löydettiin toimiva versio eli käskytin vaihdon ja kävelin rauhallisesti kehuen palkkaamaan koiran kädestä. Flora pysyi ihan paikallaan ja teki hienoja vaihtoja, jees. Saa nähdä, mikä tyyli jatkossa saadaan toimimaan... Flora on niin kärkäs palkkojen perään, että on vaikea suorittaa sellaisen lojuessa jossain.

Dingo ei tosiaan ollut parhaimmillaan tänään, vaikkei kotona vaikuttanut mitenkään väsyneeltä. Alkuun vauhtiluoksetulo tennispallolle. Tämä ok, mutta vauhtinoudossa sitten nurtsin nuuskiminen kiinnosti enemmän... juoksin nyysimään kapulan, Dingo lähti perään ja hetsaamalla haki kapulan reippaasti. Ei vain pudottanut sitä, vaan tassutti palloa kapula suussa... tylsä lelu? Eikö tennari ole maailman hienoin asia? Dingohan ei kyllä lelujen perään niin olekaan, jos ei ole ihan kunnon vireessä. Siirryttiin siis herkkupalkkojen ja hyppyesteen pariin. Piti hyppynoutaa 80 sentin esteen yli 450 gramman kapula. Sama korkeushan meni viimeksi 250 gramman kapulalla aivan helposti. Nyt meni ilman kapulaa kyllä, mutta kapulan kanssa ei ollenkaan. Dingo kiersi estettä ja tiputti kapulaa. Yritin innostaa ja juosta vierellä, mutta ei nyt hyppy kulkenut. Koira oli vetelä kuin keitetty nuudeli. Laskin 60 senttiin, mutta ei. Lopulta 50 sentissä saatiin koira ja kapula yhdessä yli. Sitten loppuun helppoja juttua namipalkoilla: luoksetulon eteentulot kädet selän takana nyt hyvin! Kapulan kanssakin aika kivasti. Muutaman askelen seuraamisia, ei kovin skarppia tänään, mutta tuli hyvin kontaktissa mukana.