Viikonloppu meni pitkäksi, lorvailuksi ja muutenkin vaan no can doksi.

yli.jpg

Tiistaina vain pieni kotitreeni kaukojen parissa, joita ei olekaan hetkeen tehty. Koiran edessä käsky ja käsimerkki, palkkanami oikealla kädellä. Tehtiin uuden voittajan toisessa järkässä ISM, palkka joka vaihdosta ja lopuksi Vekalle ja Flolle koko sarja. Flo ja Dingo saivat lisänameja myös asennon ottamisen jälkeen sen pitämisestä muutaman sekunnin viipeellä, koska niillä on taipumusta pompahdella palkan toivossa lisää asentoja. Vahvistamalla toki alkoivat pysyä. Oli siis huikean hyvä kaukotreeni! Kaikki tekivät tekivät oikeita asentoja kelpo tekniikalla pysyen paikallaan. Niin vain tässäkin näyttää tauko auttaneen. :)

Keskiviikkona maastoiltiin Koivumäessä. Nythän on kaksi ja puoli viikkoa aikaa Vekan jälkikokeeseen, ja se menee tärkeysjärjestyksessä muun edelle. Tosin pääasia on taas osallistua rotumestiksiin, mutta toki pyritään siihen, että tulokseenkin olisi edellytykset. Tottis onkin nyt rullannut oikein kivasti, samoin esineruudussa on nähty hyvää meininkiä. Jana on kysymysmerkki, ja jäljellä nyt voikin sitten tapahtua mitä vain.

Ensin jälkien tallaus kaverin kanssa päittäin, sitten Dingo esineruutuun. Hain koiran ja esineet kaverien tallatessa ruutua, mutta tarkoitus oli tehdä valmiilla esineillä, joten Dingo odotteli ja seurasi silmä tarkkana kahden tyypin hiiviskellessä ruudussa. Haettiin kolme esinettä. Ensin nousi oikea takanurkka lähetyksellä oikeasta etunurkasta. Herkkupalkka tuli joka esineestä. Sitten lähetys noin keskeltä. Dingo lähti ja kääntyi reagoiden hyvin lähiesineeseen. Vielä vasen takanurkka. Sinne ei mennyt suoraa sivurajatallausta, ja Dingon jäljestellessä poikittaistallauksia meni vähän aikaa ja muutama lähetys. Koira kuitenkin liikkui ja teki töitä ruudussa koko ajan omaan rauhalliseen tahtiinsa. Kun vasemmalta kävi aivan kevyt tuulenvire, Dingon nokka nousi tuuleen ja koira meni esineelle. Hyvä harjoitus.

Veka haki samoista paikoista eri esineet. Se löysi heti vasemman takanurkan, mutta keskellä lähellä olevaa haettiin hetken aikaa – ilma oli taas niin tyyni, että koirat menivät läheltäkin esineiden ohi. Veka upposi kyllä hyvin takarajalle, mutta siellä ei ollut mitään. Kutsuin sen luokse suoralla linjalla lähiesineen kautta, ja Veka noukki esineen matkalla. Vasen takanurkka nousi yhdellä lähetyksellä. Tämä oli hyvä esine-etsintä. Veka pysähtyi jokusen kerran kyselemään, mutta kun tuijottelin muualle tai olin puun takana, se jatkoi töitä.

Dingon jälki vanheni pariin tuntiin. Pituutta noin 250 metriä, pari kulmaa, kolme keppiä. Heti janalla oli keppi, joka ei kylläkään noussut, enkä jäänyt sitä nostattamaan koiran lähtiessä jäljestämään. Janaa mentiin yhdessä, lähetin läheltä, ja lähetin uudestaan Dingon lähdettyä takajäljelle. Alkumatka hakkuulla meni aika kivasti. Sitten metsän puolella nuuskittiin taas sitä ja tätä ja tuota ja ooh tuulenvire tuoksuineen... Kepit kyllä nousivat! Mutta jälkimotivaatio on ongelma.

Vekan jäljen ideana oli selvittää pitkä jana, kulma ja piikki. Jälki vanheni kahteen ja puoleen tuntiin, keppejä kolme. Jana meni ihan tassuun: eteenpäin päästiin muutama metri kerrallaan Vekan rynnätessä aina vähän eteenpäin ja sitten vasemmalle. Jäljennosto oli vähän epämääräinen, mutta oikeaan suuntaan jälkeä ylittämättä. Hyvin kulmaan asti. Sitä Veka tarkisteli pitkään ja hartaasti, teki lenkkiä ja kävi oikeassa suunnassa, mutta päätyi sitten toisenlaiseen ratkaisuun ja lähti vain posottamaan kulmasta suoraan eteenpäin. Mitä ihmettä... kutsuin Vekan takaisin ja otettiin uudestaan lyhyellä tiukalla liinalla, nyt päästiin oikeaan suuntaan. Keppi nousi hyvin. Sitten hyvin piikkiin asti, sitä tarkisteltiin ja jatkettiin oikeaan suuntaan. Keppi nousi hyvin. Loppuun hyvää jäljestystä, kunnes viimeinen keppi oli vähän ennen polkua, jolla Veka kävi ensin. Odottelin hetken, ja Veka toi kepin käteeni. Lisää janoja ja kulmia siis.