Dingo lähti maastoon, Veka jäi pitämään lepopäivää. Janaharjoitus hautumaan ja esineille. Hannen esineet ja tallauksia. Ruutu oli vajaakokoinen ja vähän hankalassa maastossa, jossa oli isoja kuoppia ja kiviä. Ensimmäinen lähetys vasenta sivurajaa pitkin. Dingo eteni hyvin sivurajaa esineelle, paikansi ja toi sen. Toiselle esineelle lähetin oikeasta etunurkasta. Esine oli kummun päällä kivien ja kuoppien takana, mutta lähellä ja hyvin näkyvissä. Dingo ei vain edennyt tarpeeksi pitkälle suoraan eikä saanut esineestä vainua kun tuultakaan ei juuri ollut. Pitkään se kyllä jaksoi tehdä töitä ja ihan hyvällä meiningillä jolkotella pitkin ruutua, pisteet siitä. Otin sen sitten vähän ajan päästä viereen ja Hanne kävi näyttämässä esinettä, näin löytyi. Mietittiin, että korkealla oleva esinehän näkyy ihmiselle kyllä hyvin, mutta koiralle se ei suinkaan ole helppo. Esineet siis kuoppaan ensi kerralla... Hyvä etsintä kuitenkin Dingolta, se pysyi tehtävässä kiinni ja käytti nenää koko ajan.

Jäljen osalta tehtiin janaharjoitus, joka ehti vanheta tunnin. Dingohan ei janalla etene oikein ollenkaan, ja kun itse jäljen kanssa on ollut niin paljon juttuja, jana on jäänyt vallan paitsioon. Nytkin Dingo seisoi fiilistelemässä tuulivainuja, kun yritin lähettää. Olin tehnyt lyhyen jäljen ja merkannut alkuun kolme kohtaa, joihin olin jemmannut herkkupurkit sammalen alle. Vein siis koiraa valjaista vähän matkaa suoraan ja lähetin niin läheltä, että muutamalla askelella se pääsi jäljelle ja sai purkin. Ei silti meinannut edetä ollenkaan, ja purkitkin tuli yllätyksenä, kun ei jäljellä ole ollut alusta asti juuri lainkaan muuta kuin keppejä. Neljänneltä janalta jäljestettiin noin 50 metriä kepille – tässä jäljennosto, jäljestys ja kepin poiminta suopursikosta menivät kyllä vallan mainiosti. Janan kanssa askarrellaan nyt vähän aikaa näin tai pannaan ehkä keppejä suoraan janalle, jotta saataisiin ajatusta eteenpäin. Jäljestyksen kanssahan nyt ei ole ongelmaa ja kepit nousevat hyvinkin varmasti, joten aletaan työstää janaa.