Kentällä suomalaisessa kevätsäässä eli lunta, räntää, vettä ja aurinkoa vuoronperään. Teemoina ruutu ja kaukot. Veka eka. Ruutu targeteineen oli valmiina eikä Vekan kanssa käyty katsomassa sen sijaintia ensin. Violetti nauha ja matalat siniset lättykartiot näkyivät kuitenkin ja käskysana kuulosti tutulta eli Veka juoksi ruutuun. Otettiin kolme toistoa niin että palkkasin heti koiran löydettyä targetin, aina hiukan pidemmältä matkalta, reilusta kymmenestä noin pariinkymmeneen metriin. Sitten pari kertaa vähän lähempää pysähtymiskäsky ja palkka siitä, palkka sen jälkeen maahanmenosta ja viimeiseksi seuraamaan tulosta. Loistavia ruutuja, hyvä Veka! Vain kerran uusittiin kun Veka oli rutannut targetin johonkin (ilman välitöntä ohjaajan reaktiota target saa hammasta) ja tarjosi kartiolle menoa. Muuten aivan oikein. Lopuksi vielä ylipitkältä matkalta meno ruutuun, jossa odotti pallo. Hienoa, tässähän alkaa olla ruutu vallan hyvällä mallilla – yksinäinen ruutu isolla autiolla nurmikentällä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Veka löytää ruudun myös koekehässä, jossa on muitakin nauhoja ja merkkejä. Sitten kaukoihin. Pallo takapalkaksi. Ensin Veka ei meinannut nousta istumaan, piti mennä lähelle nostamaan. Piiskaa ja ruoskaa ohjaajalle: sanoin ISTU vaikka Vekan maa-istun käsky on YLÖS. Toki käsimerkki, kaikki elämän aikana tehdyt istumiset sekä oletus istumaan nousemisesta avon kaukojen perusteella olisivat voineet soittaa kelloa, mutta näin ei käynyt. Oikealla käskyllä istui kyllä! Sitten maasta seisomaan, muutaman askelen etäisyyksiä. Palkkasin, jos tuli aivan pieni etenemä, mutta uusin pari kertaa Veka noustessa seisomaan kävellen eteenpäin, ja tehtiin ihan läheltä. Sitten yksi täydellinen toisto ja hirveät bileet. Lopuksi pari kertaa maasta ISM. Nämä hyvin. Taitava Veka. :)

Florakin löysi ruudun ja targetin oikein hyvin. Ja meni hiljaa – huutamisongelma on toistaiseksi lähestulkoon jäänyt pois, koska on opeteltu uusia asioita eli palkkaa on tullut koko ajan. Ruutuun pysähtymiset hyvin, mutta ensimmäisen maahanmenon jälkeen Flora maastoutui heti pysähtymiskäskyllä. Pari kertaa kutsuin pois ja kerroin, että ei nyt vaan voi mennä suoraan maahan. Sitten Flora pysyi viisi sekuntia seisomassa, mistä palkka. Lopuksi ylipitkältä matkalta lelulle ruutuun. Kaukojen maasta nousuja kokeiltiin takapalkalla, mutta ei tullut mitään. Kertailtiin siis muutama toisto kaikkia vaihtoja kädestä namilla palkaten niin onnistui. Hyvä treeni, hyvä Flora.

Dingo innostui heti hyppimään ja hampsimaan, kun otettiin pingviini kassista. Jätettiin pingviini ruutuun ja kipitettiin karkuun parinkymmenen metrin päähän. Käännyttäessä takaisin otin Dingoa rinnan ympäriltä kiinni ja päästin irti kun se tuijotti ruutuun. Dingo pyyhälsi täyttä kiitoa lelun luo, pinkoi innoissaan sen kanssa ympäriinsä ja juoksi syliin niin että voitiin leikkiä lelulla ja vähän kiskoa sitä. Tämä erittäin hyvä! Kaksi toistoa taas – toisen kerran vielä, ettei vain ensimmäinen ollut vahinko tai tuuria, mutta ei enempää kun kerran onnistui. Sitten kaksi vauhtiluoksetuloa, maasta 30 askelen matkalla, pingviinipalkka. Huippuvauhti. Sitten noutoa. Kaksi aivan upeaa vauhtinoutoa, pingviinipalkka. Dingo oli bilettänyt pingviinin kanssa jo niin, että pantiin lelu pois niin kauan kuin vauhtia vielä oli. Namipalkkahommiin siis. Pari lyhyttä luoksetuloa eteen, käsiapu kun koira oli lähellä. Myös pari noutokapulan tuontia eteen: annoin kapulan ja pakitin, pysähtyessäni Dingo istui, siitä palkka. Sitten perusasentoja sekä istu, maahan ja seiso vierellä kävelystä. Lopuksi kaukoja. Dingohan ei ole näitä tehnyt kuin kotona, joten otettiin muutama kaikkia vaihtoja niin että olin kyykyssä koiran edessä ja palkkasin kädestä. Nämä onnistuivat hyvin. Erinomainen treeni, hieno Dingo!