Vähän takkuisemmat tokotreenit hallissa tällä kertaa. Veka aloitti ruudulla. Meni hyvin ruutuun, ilman targetia, pysähtyi hyvin, meni maahan hyvin. Toisella toistolla mukaan loppukävely ja seuraamaan tulo, viereen käsiavulla. No tämähän meni tosi hyvin! Mutta sitten piti ottaa pysähtymisiä ja palkkaus niistä. Vekahan on TODELLA hanakka ennakoimaan, joten pysähtymiskäskyn jälkeen se istui heti kun ei välittömästi tapahtunut mitään, vaan yritin pitää liikkurin käskyn mittaisen viipeen. Useamman kerran kävin korjaamassa seisomaan, mutta ei vaan millään pysynyt sekuntiakaan seisomassa. Otettiin sitten ruudun ulkopuolella pallolla hetsausta ja siitä vauhdista pysähdyksiä – näissä terävä stoppi ja pysyminen, ei mitään ongelmaa. Sitten vauhdista ruutuun ja saatiin pysähtyminen sinnekin; siihen lopetettiin ruudun osalta.

Sitten piti tehdä luoksetuloa, mutta pysähtyminen oli ylivoimaista tässäkin. Käskyllä Veka hidasti ja käveli, mistä tuli yhteensä se kolme koiranmittaa. Vaikka ensin tehtiin kaksi pallonheittoa heti pysähtymiskäskyllä ja koira tiesi odottaa eikä ajatellut tulla sata lasissa luokse. Jos tehtäisiin merkin kierrosta niitä stoppeja? Veka kiersi merkin, hidasti kävelyyn ja käveli sen kolme koiranmittaa pysähdykseen – ilman käskyä! Monta kertaa uudestaan. Tein sitten niin että heti koiran tultua merkin taakse juoksin toiseen suuntaan ja palkkasin pallolla koiran saatua minut kiinni. Muutama näitä niin pystyi tulemaan, vaikka olin paikallani. Kaksi koiraa odotti vielä vuoroaan, joten ei ehditty tehdä enempää kuin loppuun yksi luoksetulo läpi. Lakoninen kutsu, merkit matkalla ja koiran tuijotus, mutta tässä nyt sitten ei ennakoinut – tuli koko matkan reippaasti mutta ei kuitenkaan täysiä vaan sen verran pidätellen, että selvästi oli valmiina pysähtymiskäskyihin. Jotain ihan vääriä kaavoja, oletuksia ja korvattomuutta on koiran päähän saatu...

Floralle olin pohtinut sopivaa aloitusta, koska se on halliin tullessaan niin kireänä, ettei mikään malttia tai toisaalta vauhtiakaan vaativa onnistu. Sekä odottaminen että liikkeellelähtö käyvät hermoille niin, että desibeliraja paukkuu. Kokeiltiin jättäviä namipalkoin. Mokattiin tosin sekin, koska eihän se seuraamisesta seisominen toimi, takaperin kävellen piti kerrata ensin. Mutta huuteluongelma ei tullut esiin, vaan saatiin se järjellinen aloitusnumero, jota haettiinkin, eli pisteet siitä.

Siitä ruutuun. Oli ongelmia löytää ruutu, Flora tarjosi nauhan tallaamista ja merkeille menoa. Pysähtymiskäskyllä ruudussa liikkui sen verran, että päätyi ruudusta ulos. Ja jos käskin uudestaan ruutuun, Flora hermostui ja kiljahteli. Lähtö, eteneminen, maahanmeno ja kutsuun asti pysyminen toimivat, mutta siinä keskellä on pieni ongelma... target siis vielä takaisin, liian nopeasti edetty.

Luoksetuloa yritettäessä Flora teki kuten Vekakin eli hidasti ja käveli pysähdykseen, pisteitä ajatellen nollille. Ja merkin kiertämisessä myös teki aivan saman kuin Veka. Hiipi ohi ja hidasti pysähdykseen asti, monta kertaa. Ja Floran kanssa parikin palkatonta uusintaa tietää hermokiljuntaa. Käskin sen maahan, kertoilin että tokossa nyt ei voi huutaa ja annoin namin hiljaa makaamisesta. Siitä rauhallisesti sivulle ja takaisin töihin. Toimi ainakin 46 kertaa paremmin kuin hiljaa komentaminen! Kiertäminen vaan ei onnistunut yhtään mitenkään, joten vein koiran autoon, eihän siitä jankkaamisesta mitään iloa ole.

Seisomaan pysähtyminen, heti ja niille sijoilleen, ilman ennakointia, ja siinä pysyminen. Mietintämyssyyn, tehotreeniin ja mitä näitä nyt on! Yksi hyvältä tuntuva ajatus on jo mielessä ja lähtee kokeiluun heti ensi tilassa.

Dingo sai toimia terapiakoirana ja tehdä vähän kaikkea kivaa. Pari vauhtiluoksetuloa pingviinillä. Pari noutoa pallolla. Vähän noutokapulan nostelua namipalkoin. Ruutuun juostiin namitargetille, oikein kivasti. Samoin merkille hyvin namitargetille. Selvästi herkut nyt toimivat tähän irtoamiseen. :) Uutena juttuna kokeiltiin hyppynoutoa motskulla, tokohyppy 50 sentissä. Parilla ensimmäisellä kerralla Dingo tiputti motskun lähtiessään ponnistamaan, mutta yhdessä juosten onnistui ja sitten onnistui jo heitto ja nouto hienosti! Loppuun vähän häiriökontaktia, nami 5–15 sekunnin välein. Hallissa ei ollut ketään, mutta ulkoa sekä kuului ääniä että näkyi ovi-ikkunasta ihmisiä.