Mangustien kanssa hallilla. Dingo duunaili merkin kiertoa ja targetille menoa. Kummallekin jolkotteli. Ja kamalasti kiinnostivat tuoksut sekä matossa ja ilmassa kuten myös viereisen kentän kimeä mekkala... niin paljon, ettei nouto meinannut onnistua ollenkaan kun kapula vähän unohtui. Kauhean iloinen Dingo kyllä oli ja juoksi aina riemuissaan syliin. Irtoamisen parantaminen on ollut mietinnässä, koska se on sen verran heikkoa ja tärkeässä osassa niin tokossa kuin paimennuksessakin, joissa on paljon samoja elementtejä. Palkkalelun heittäminen merkin/targetin suuntaan tai menomatkan aikana ei näyttänyt vaikuttavan. Parhaiten toimi kun panin targetille namin ja lähetin reilulta matkalta, mentiin jopa laukalla.

Luoksetuloja muutaman metrin matkalta eteen tehtiin myös, ne onnistuivat oikein hyvin. Pidin kädet selän takana ja toin ne sieltä eteen viime hetkellä tai koiran jo istuessa. Hiukkasen epävarmasti vielä istui, mutta parani loppua kohden ja etenkin viimeinen toisto oli hieno. Viimeisenä vielä tokoeste kutsuhyppynä: 60, 50 ja 40 senttiä. Oikein hienot hypyt! En halunnut ottaa riskiä ja hypyttää korkealla enempää kun kerran onnistui, joten poistin lautoja.

Flora tuli tekemään kepkepkep ja kiipee. Kouluttaja huomautti viimeksi treeneissä, ettei keppiongelmaistakaan aina kannata palkata vain kepeistä, vaan rata jatkuu. Jäin sitten miettimään sitä, että kun keppejä tehdään paljon, niin vaikka niitä palkataan paljon, tulee suuri painoarvo aina Siihen Viimeiseen Väliin, johon kasaantuvat sekä omat että koiran odotukset. Kun siitä tulee iso numero, tulee lieveilmiöitä huolimatta palkkaamisesta, varsinkin kun kyseessä on hötkyilevä koira + taistelupalkka. Nyt muutetaan systeemiä tähän niin että vaikka treeneissä pujottelu on tärkeässä osassa, kepit ovat vain yksi este, jonka jälkeen rata jatkuu ja jolta liikutaan ja suuntaudutaan eteenpäin. Jos loppuvirheitä alkaa päinvastoin tulla enemmän, kaivetaan taas mietintämyssy esiin.

Ainakaan tänään niitä ei tullut. :) Tehtiin muutamia kertoja kepit ja jatkettiin pimeään putkikulmaan. Aloitukset avo- ja umpikulmaan hyvin, jälkimmäiseen tiukka takaaleikkaus. Liikuin reippaasti eteen ohjaamaan putkeen ja palkkasin sen jälkeen. Flora pujotteli moitteettomasti!

Pari puomin kontaktia, lelu edessä, käsky kontaktille tullessa: hyvin alas ja vapautus lelulle. Tämä toimii. Muutaman kerran keinu – yksi karkaus, ja kun toruin, seuraavalla jumitti. Joku logiikka koiralla tässä kyllä on. Lelu pidemmällle eteen niin toimi paremmin. A kerran myös. Hyvä kontaktitreenikin!

Sitten vähän tokojuttuja loppuun. Merkin kierrossa ensin mekkalaa. Lelun tilalle namit niin meteli väheni heti. Hyviä kiertoja. Targetille menoja myös hyvin. Muuta ei ehdittykään.

Iltaruokatreeninä seisomassa pysymistä. Koira seisomaan – kaikki yrittivät istua. Seisomassa jes ja nami, uusi käsky ja sitä rataa. Hippailin ympäriinsä ja laittelin nameja näkyviin lattialle sekä pidin niitä koiran kädessä koiran lähellä. Veka lipsahti herkästi poispäin suuntautuvan liikkeen mukaan, mutta tajusi hyvin käänteisen houkuttelun ja kenotti päätä poispäin. Floralle liike koiran lähellä oli tosi vaikea ja namit kuonon lähellä niin vaikeita, että ylähuuli alkoi väreillä. Dingolle piti tehdä ihan alkeistasoa, sillä oli pysymisestä aika hatara käsitys. Kaikki onnistuivat kyllä aika hyvin ja lipsahtivat liikkeelle noin kerran viittä palkkausta kohti. Seisomassa pysymistä aletaan kyllä nyt tehdä tehokurssina, sitähän on tehtykin oikeastaan vain nopeana asennon ottamisena, istumassa ja maassa on kuitenkin treenattu paikallaolojakin.