Torstaina Veka pääsi/joutui fyssarille. Jumissa oli vasen puoli aika kauttaaltaan: lapa, niska, selkä, lanne, reisi. Oikea puoli taas oli hyvä ja lähes täysin jumiton pois lukien pieni niskan ja selän kireys. Koira kuitenkin liikkui hyvin ja istui suorassa. Ei vaadi erityisiä toimenpiteitä.

Veka jäi siis kotiin Floran ja Dingon lähtiessä hallille tokoilemaan. Dingo ensin. Piti leikkiä, mutta hallissa se ei taas onnistunut yhtään. Dingo pysyi kohtuullisen hyvin mukana eikä juoksennellut aidalle, vaikka toisella puolella oli vinkulelu ja jatkuvaa volinaa pitävä koira, mutta ne tuoksut, kaikki ihanat tuoksut ja roskat maassa, eli eniten kiinnosti taas kaikki. Lelu siis pois ja ruudun kimppuun. Ensin pallo valmiina ruudussa, sitten ilman ja heittopalkka kun koira pääsi ruutuun asti. Meni kyllä eri suunnista hyvin ruutuun.

Sitten piti hyppiä polvenkorkuista muuria ilman päätyjä. Ei hypitty. Dingo rojautti pari kertaa koko esteen astumalla sen päälle, mutta pääasiassa juoksi ohi. Ei vaan onnistunut millään eikä ollut apparia niin että olisi voinut jättää palkkoja toiselle puolelle. Ilmeisesti Dingo ei vaan mitenkään hahmottanut tätä hyppyesteeksi. Siirryttiin sitten seuraavaan asiaan eikä menty etsimään tokoestettä.

Noutokapula oli nyt ohjatun sijasta 250 gramman Klin. Se on pienen maavaran takia vähän vaikea eikä Dingo ensin saanutkaan sitä ylös, vaikka iloisesti kirmasi kapulan perään. Annoin sitten sen suoraan suuhun, sen jälkeen onnistui jo heitetyn kapulan noukkiminen ja tuominen. Palkkana nameja, koska ne toimivat hallissa paljon paremmin.

Sitten perusasentoja vasemman käden avulla, palkka oikeasta. Aika hyviä, tuntuu jäävän vähän väljäksi mutta toisaalta niin tokossa kuin tottiksessakaan koiran ei kuuluisi olla kiinni ohjaajassa eli paikka taitaa kuitenkin olla oikea. Jättäviä tehtiin vapaasta liikkeestä naminheittopalkoin. Istuminen ja maahanmeno ok, seisominen vielä avulla. Loppuun paikkamakuu. Palkkailin 10–30 sekunnin välein, hyvin pysyi – ja hyvin kontaktissa.

Floran kanssa otettiin nyt tiukka linja. Agitreeneissä saa huutaa, mutta tokotreeneissä tokopanta kaulassa pidetään kuono kiinni. Käsi namitaskussa halliin menossa ei tietenkään mitään ongelmaa. Palkkasin namilla treenin aikana kaikki kiljahduksettomat perusasennot ja niitä muunlaisia moitin kevyesti ja uusin. Treenin loppua kohden perusasennoista alkoikin vallan hyvin jäädä ääni pois.

Ensin ruutuun. Aluksi motsku valmiina, sitten ilman ja motskun heitto koiran ollessa ruudussa. Florahan on joskus vähän tehnyt ruutua, en edes muista missä, koska ja miten, mutta näköjään se osaa sen. Toki nyt vain palkkasin heti kun se pääsi ruutuun asti eikä jääty hakemaan paikkaa. Jos lähdössä tuli ääni, kutsuin pienesti paheksuen pois ja otettiin uudestaan. Flora kestää korjaamisen hyvin, vähän hidastuu, mutta ei jätä mitään tekemättä.

Sitten kaukot... nameja takapalkaksi ja vapautus heti kriittisestä toisesta ylösnoususta. Muutaman kerran Flora meni maahan mutkalle, katseli palkkoja ja ulvahti niiden perään, jolloin ihmettelin moista ja otettiin koko homma alusta. Tiukka linja siis tähänkin eli näitä pöllöilyjä ei vaan hyväksytä. Pääasiassa kuitenkin teki tosi hyvin! Vielä kun saisi sen tekemään ilman palkkoja näkyvissä.

Merkkiä muutaman metrin päästä. Samoin kuin ruutu eli ensin motsku merkin takana, sitten ilman ja heittopalkka. Tämä meni tosi hyvin, Flora hakee tosi hyvin paikan merkin takana. Taaskin lähtökiljahduksesta seurasi kommentti ja koko homman uusinta. Loppuun vielä muutamat noudon palautukset sivulle, koira ja kapula valmiiksi vasemmalla puolella, ei edessä. Paikka ei ole ihan vielä kerrasta osu kohdalleen, mutta hyvältä alkaa näyttää.

Panin merkille, että ääniä alkoi kaikissa liikkeissä tulla toistoilla. Florallahan on aina alkanut keittää, kun samaa asiaa hinkataan eikä meinata saada toimimaan, vaikka se jaksaakin tehdä aina vain lisää vauhdin kummemmin hidastumatta. Vähän yllättäen sama pätee ilmeisesti myös onnistuneisiin toistoihin, joilla palkkaa tulee eikä mielestäni hinkata. Koira kuitenkin kaiketi kokee sen jankkaamisena ja alkaa hikeentyä. Pitää siis välttää tekemästä liikaa, toisaalta toko kuitenkin on laji, jossa toistoja ja rutiinia on saatava aika paljon.