Lauantaina kisailtiin Orivedellä kaksi starttia, joista ei paljon keinutuoliin jää muisteltavaa. Kaunis aurinkoinen päivä, kivat ja helpot Johanna Wüthrichin radat sekä niin vähän kisaajia, että kaikki kakkosten säkäluokat tutustuivat rataan yhdessä. Mutta Vekan hoitaminen (on muuten aika sotkuinen homma tämä virtsakivileikkauksen jälkipuinti) oli tietysti pääasia perjantaipäivän ja illan, osan yötäkin ja koko aamun, joten ajatukset olivat aika lailla muualla kuin agilityssä. Tietysti se viimeinen nolla oli mielessä, mutta jotain olen koiraharrastuksessa oppinut ja epäonnistumiset vain naurattivat. Rata sinne tai tänne. Panin merkille onnistuneet asiat ja lisää treeniä vaativat.

Ensin oli B-rata. Alussa hyppy suoraan ja takaakierto, jossa tipahti rima. A:n kontaktilla, kuten muillakin, taas se silmänräpäyksen 2/2-stoppi ennen luikahdusta. Putki, hyppyjä, muuri, puomi. Sitten putkivamma: ihan suora ohjaus ihan tavalliseen mutkaputkeen, mutta Flora kielsi sen moneen kertaan ja käytti jopa nokkansa putkessa todeten, ettei sinne voi mennä – sen sijaan se meni sinne kaksi kertaa väärästä päästä, joka piti hakemalla hakea reilusti sivusta. Käsittämätön homma tämäkin, onneksi näitä on tullut viime aikoina yhä harvemmin. Hyppy valssilla ja kepit, hyvä pujottelu! Hyppy takaaleikkauksella ok, hyppykurvi loppusuoralle. Kirsikkana kakussa lentokeinu. Renkaan kautta maaliin.

A-rata oli B lopusta alkuun pienin muutoksin. Hyppy, rengas, keinu. Nyt hidastin itse kontakteilla, käskin mennä RAUHASSA ja toistin kontaktikäskyn. Flora reagoi tähän ihan hyvin, vaikka hiukan livahti silti. Ihan täysin treenin puutetta, koira ei vaan osaa, joten en voi vaatiakaan. Hypyt kaartessa ja kepeille. Tilaa oli, joten takaaleikkasin. Ok puoliväliin asti, jossa Flora jätti yhden välin väliin ja palattiin alkuun. Voi olla, että katsoin tässä kohdassa seuraavaa estettä. Flora ei ole ennen reagoinut näin pieniin juttuihin, mutta sehän on tullut koko ajan herkemmäksi ohjaukselle. Hyppyjen kautta A:lle ja putkesta pakkovalssiin. Tämä ok, mutta muurilta kurvattiin hypyn kautta puomille, ja tein sen taas: nakkasin koiran hitonmoiseen loikkaan suoraan muurin yli, käännyin itse ja koira keräili itsensä ties mistä asti käännökseen. Miksi en opi?! Tämä olisi pitänyt ottaa vastakäännöksellä. Puomilta putkeen, johon meneminen oli nyt ihan jees. Persjätöllä hyppy ja maalihyppy.

Dingon otin mukaan turistiksi, jotta Veka sai olla paremmin rauhassa kotona. Tehtiin vähän kontaktiharjoitusta kentän laidalla, ja sekös Dingoa taas hymyilytti :)

orivesi-normal.jpg