Sunnuntaipäivä meni turistina Maailman Voittaja -näyttelyssä katselemassa nahkojen arvostelu ja ostelemassa tarpeellista tavaraa. Illalla kotiin, koirat lenkille ja Floran kanssa hallille. Flora oli oikein pätevä. Aloitettiin hankalalla keppien aloituksella jyrkkään avokulmaan okserilla höystetyn hyppysuoran, vauhtiputken ja mutkahypyn kautta. Kokeilin kolmea eri tapaa ja kaikilla onnistui aloitus, kuten myös loppuun asti pujottelu reippaalla sivuirtoamisella, loistavaa!

Putkesta hyppy jaakotuksella putkeen ja vauhtipätkällä hyppy, putki, rengas, muuri. Hyvin. Sitten putki, pakkovalssijaakotus hypylle, putki ja pakkovalssi hypylle. Ensimmäinen väli oli aika pitkä, ja Flora rynni pari kertaa selkäni taakse – tosin pysähtyi hypyn eteen. Piti vaan ohjata tosi vahvasti, että se jarrutti pidemmältä ja kokosi hyppyyn. Toinen pakkovalssi kyllä meni joka kerta, ja 60-senttinen rima pysyi.

Putki, hyppysuora okserin kera ja uukkari kepeille. Valssi, koiran lähetys kepeille ja itse perään muutaman välin jälkeen, kummallekin puolelle. Yksi okserin riman tiputus, muuten aivan oikein joka kerta!

Viimeisenä teemana edellinen pakkovalssihyppy suoraan ja putkesta sijasta veto toiselle hypylle. Hyvin tämäkin! Ensin vain vetämällä, sitten valssilla toiselta puolelta hyppyjä. Vain kerran Flora meni putkeen, kun olin ihan toivottomasti myöhässä.

Kontakteja ei tehty, koska viimeksi menivät niin hyvin, ettei kannata nyt pilata niitä kun ensi viikolla on kahdet kisat. Palkka oli pari viimeistä pätkää lukuun ottamatta valmiina maassa lopussa. Kepeillä se toimii hyvin, mutta muuten kuollut saalis on Floralle hiukan tylsä. Sitä ei kannata käyttää liikaa, vaan palkata kädestä silloin kun oma sijoittuminen on luonnollisesti koiran lähellä.