Torstaina Flora ja Esko agia treenailemassa. Kentälle oli numeroitu kiva rata, joten sitäpä tehtiin Floran kanssa. Ensin pätkissä. Hypyt, rengas, siitä juostiin ihan suoraan putkeen, eikun putkivamma. Taas oli huono putkenpää, johon piti sihdata useamman kerran, että voi mennä. Pari hyppyä ja kepeille umpikulmaan hyvin. Sitten huomasin, että itse asiassa keppien sijasta piti mennä puomi, pöytä, putki, keinu ja hypyn kautta ne kepit. Näin tehtiin. Pöytä ok ja kontaktit hyvät! Ei jumitusta eikä luikahdusta kummallakaan. Kepit ja vielä muutama hyppy. Kepeillä Flora pääsi luikahtamaan viimeisestä välistä ja nappaamaan etupalkkalelun, #¤%&. Muuten hyvä treeni, Flora oli hyvä. Totteli ja kääntyi hyvin eikä kaahottanut yhtään (tai no ihan vähän sillä yhdellä putkella). Onko agi alkanut sujua vain treenaamisen kautta vai siksi, että muuta ei enää tehdä eikä Floran tarvitse missään enää hermostuneena pinnistellä paikallaan ja hiljaa olemisen ja ympäristöahdistusten kanssa?

Esko aloitti kujakepeillä. Ensin se tuli keppien välistä pois. Sitten älysin pitää ohjauskäden ylhäällä keppien päällä ja Esko juoksi suoraan. Pari kertaa saatiin kaventaa välejä vähän. Tämä hyvä. Sitten vedettiin helppoja ratapätkiä hypyillä ja putkilla. Kontakteja otettiin nyt kyljelleen käännetyllä muurinpalalla: käveltiin yhdessä ja palkkasin heti kun Esko oli 2/2. Ajatus alkoi olla ihan oikeaan suuntaan. Keinua mentiin taas palkaten vasta alakontaktilta: tosi hyvin! Loppuun ehdittiin muutama toisto rengasta. Nyt vedin jo vähän riskillä eli vauhdilla ja ohjaajan liikkeen häiriöllä – ja joka toisto oikein! Taitava E!

Dingolla piti olla lepopäivä, mutta se heitti kuperkeikkaa kun tultiin kotiin, joten syötiin jämänamit kiertoa opetellen. Kohteena korkea muovinen huonekasvi. Kierto alkoi hahmottua Dingolle hyvin.