...nimittäin oma auto. Hyvää matkaa BMW!

10387216_686163808098203_548614914248301

Maanantaina autokaupat veivät henkisen energian eikä menty tottiksiin. Dingo duunaili kotona tottista. Eteen ja sivulle tuloja vallan mainiosti, käsiapu on toki vielä. Eteentulotkin kivan tiiviitä. Seuraamista maton päästä päähän, käsi jo ylempänä eikä nokassa kiinni. Tosi hyvin! Juuri oikea paikka ja kontakti. Homma etenee. Lopuksi istumisia, maahanmenoja ja seisomisia naminheittopalkoin, noin puolen tusinan toiston sarja kutakin. Melkein kaikki oikein, vain toisella istumisella Dingo oli menossa maahan ja ensimmäisellä seisomisella istumaan. Näin yleensäkin, sitten se tajuaa, että toistetaan nyt samaa.

Tiistaina mentiin viesteilemään viime treenien vakipaikkaan. Vekalla ja sakemannilla B-piste oli 300 metrissä, C-piste 500 metrissä ja D-piste 600 metrissä. Veka juoksi tietysti hyvin kaikki matkat. A:lta se oli lähtenyt lujaa, mutta metsäpäässä se tuntui vähän nuutuneelta; yritti kuitenkin hiipata lähdöstä, otin takaisin sivulle. Kisamaiset lähetykset ovat nyt kuvioissa aina ja onnistuvat hyvin. Vain viimeisen lähetyksen tein hetsaamalla.

Dingo pinkoili viisi matkaa A–D-välin ollessa 200 metriä. Nyt oltiin umpimetsän puolella ja maasto oli hankalampaa: kuoppia, risukasoja, mättäitä, kaatuneita puita. Dingo juoksi taas mudikaverin perässä. Ensimmäinen lähtö oli tosi hyvä. Toisella sitä alkoi yhtäkkiä kiinnostaa kaverin reppu kauheasti. Ääniavulla lähti. Kolmannelle lähdölle otettiin heti ääniapu, ja Dingo lähtikin matkaan pisteen edestä pyörimästä vasta äänen kuullessaan. Metsäpäähän se oli pinkonut hippulat vinkuen.