Perjantaina Floran kanssa hyvät agit. Sanoin heti alkuun kouluttajalle ja muistutin samalla itselleni, että ykkösen tasoisen koirani kanssa mennään tätä pätkissä. Tai itse asiassa alkuun opetettiin minulle uusi tekniikka eli kopteri. Tuntui toimivalta, ja Florakin lähti yllättävän hyvin takaakiertoon vastakädellä. Pätkissä siis mentiin hyppyjä edestä ja takaa, joten onnistumisia ja palkkaa tuli. Putken jälkeen päällejuoksuni myöhästyi ja Flora juoksi suoraan jaloille. Tossua toisen eteen, päällejuoksu ok ja keppien haku hyvin. Kouluttaja palkkasi keppien päähän, kerran Flora lintsasi viimeisen välin. Sitten hyvin ja kiitoshei.

Lauantaina Dingo treenaili kotona. Aloitettiin pihatreenikausi ja tutkailtiin esineitä terassilla. Dingolla ei ollut kiinnostusta nostaa niitä maasta, joten tökkäsin esinepussin jokaisen esineen vuorollaan sen suuhun, IRTI ja palkka. Pari ensimmäistä piti auttaa, loput Dingo otti itse. Oli muun muassa hanskoja, lapasia, sukka, lapsen kenkä, kangaspusseja, vauvan tutti, solmittu verkkokassi, letkunpätkä, suojalasit, poretablettiputkilo, laastarirasia, kangasheijastin, avainnauha ja jääkiekko. Illemmalla toinen setti, nyt noutoa. Ajettiin sisään käskysanaa. Dingo istui edessä, otti kapulan, NOUDA, kehu, IRTI, kehu ja palkka. Ensimmäisellä kehulla Dingo välillä roikautti kapulan melkein pois suustaan, mutta ei pudottanut vaan odotti irrotuksen. Tiesi, mistä tulee palkka ja mistä vain OHO.

Sunnuntaina viestimetsälle. Dingolle edelleen noin kymmenen lyhyttä matkaa avoimessa maastossa, noin 50 metriä. Puita oli välissä sen verran, että ihan näköyhteyttä ei ollut. Dingo kiisi häntä suorana metsäpäähän, mutta A-pisteelle lähti hitaammin, jonkun kerran jäi pohtimaan ja kerran tuli takaisinkin. Valtaosan matkoista kuitenkin juoksi hyvin.

Hain Floran ja menin sen kanssa noin 150 metriä metsään. Jep, taas oltiin improvisoimassa ja paikassa, johon ei pitkää matkaa saa... Flora juoksi viisi matkaa, siirryin kaksi kertaa noin 50 metriä. Vauhtia oli taas vaikka muille jakaa ja samoin oli meteliä. Metsäpäässä sain Floran hiljenemään teettämällä jättävien asentoja ja ottamalla sen sivulle luoksetulon eteentulon kautta jaellen pieniä nameja palkaksi. Se hämääntyi olemaan hiljaa, kun ei ajatellut matkaan säntäämistä. Hyvin kyllä juoksi!

Vekakin juoksi hyvin, kuten aina. Se sai juosta neljä matkaa eli kaksi kertaa metsäpäähän, ensin Floran viimeiselle pisteelle ja siitä vielä noin 50 metriä eteenpäin. Otettiin seuraamispätkät ja 30 sekunnin odotukset. Ensimmäisellä lähetyksellä Veka singahti matkaan, kun vedin henkeä käskysanaa varten. Vekalla oli vallan mainio meininki tänään! Nyt tarvittaisiin niitä pitkiä matkoja, toukokuussa siintää mahdollinen koe...