Keskiviikon kotihippailut. Tasapainotyynyllä aika hyvin. Dingo ja noutokapula: ensin tiputus varpaille ja ohopsis. Sitten hyvät otot ja pidot. Luoksetulon eteentulossa edistystä: pakitin ja vedin namilla mukaan Dingoa, joka tiivistikin takapäätä siirtämällä – tähän asti se on vain venyttänyt etupäätä. Oikein! Kaukot ok, yritän selkeyttää käsiä ohjaamisesta pelkäksi merkiksi. Vähän merkkiäkin. Loppuun paikkamakuu. Alkuun pitää palkata tosi nopeasti, mutta parin palkan jälkeen Dingo pysyy jo aika hyvin. Torstainakin tehtiin jotain. Ristitassujen nostelua, seuraamista, lähikaukoja, tunnaria, jossa kuului ihana NUUHNUUHNUUH kapuloilla.

Perjantaina Vekan agitrenit. Rata näytti hankalalta, mutta eihän siinä estettä 10 pidemmälle päästykään. Heti alussa koutsi sai vääntää rautalangasta koiran kutsumista esteen yli, ei ohi. En vaan osaa. Sitten en kääntänyt koiraa, vaan työnsin sen suoraan putkeen. Tähän vastakäännös, hyvin ajoissa ja Veka kääntyi jo ennen hyppyä... sitten onnistui. Puomin kontakti ihan kohtuullinen. Keppien haku vähän pitkällä välillä avokulmaan ei onnistunut ryysiessäni koiran päälle. Kepeiltä putki ja kurvi putken taakse toisen putken leijeröinnillä ja hypyltä mutkaputken pimeään kulmaan. HYPPY-käskyllä Veka hyppäsi leijeröitävän putken yli. Kouluttaja palkkasi pari kertaa hypylle, sitten Veka meni hänen luokseen kun yritettiin jatkaa putkeen. Sitten kiitoshei.