Takamettässä. Isoille koirille esineitä. Tallasin Floralle kolme pistoa ja Vekalle kaksi vastakkaisille puolille polkua. Veka oli ihan tohkeissaan. Ensimmäinen esine noin kolmestakympistä nousi hyvin. Pallopalkka ja se toinen esine, joka oli vain noin kymmenessä metrissä, että varmasti nousisi... Veka singahti noin viisi metriä eteen, lähti kaartamaan ensimmäisen esineen paikalle (välissä oli siis kolmisenkymmentä metriä tallaamatonta aluetta), pääni ylle nousi musta myrskypilvi, mutta sitten Veka yhtäkkiä heilutti kuonoaan ja kiskaisi tiukan kurvin kakkosesineelle! Hirveet bileet!

Floran esineet olivat jossain noin 40 metrissä. Ensimmäinen lähetys oikeasta etunurkasta, Flora paahtoi keskiesineelle ja toi sen. Toinen lähetys keskeltä, koska olin jo siirtynyt tähän. Nyt nousi vasen takaesine. Palasin lähettämään oikeaan etunurkkaan. Flora kävi keskiesineen paikalla ja jäljesti pistoa pitkin pois. Uusi lähetys ja nyt Flora bongasi piston päästen esineelle. Se olikin pidemmällä oikealla kuin lähetyksessä katsoin, joten lähetin varmaan hiukan vinoon ja kun pistot olivat niin lähellä toisiaan, Flora ajautui viereiselle. Luovutukset tänään hyvät, kaikki esineet pysyivät suussa irrotukseen!

Dingolle kunnon jälki, kolme varttia, kuusi keppiä, olisiko ollut 150 metriä. Harmi vain, ettei Dingo ollut tänään ihan jäljestystuulella. Oltiin vähän syrjemmässä, ja siellä oli kantoja ja kuoppia ja korppi lensi puuhun ja tiellä käveli joku ja sitten oli sieni ja kiehtova onkalo maassa ja kivessä kolo ja ja ja... (Ihanat maakuopat, aina pitää se kuono lykätä jokaiseen tielle osuvaan koloon.) Ykköskepistä Dingo käveli kokonaan ohi, kakkosen nostatin kun näin, että Dingo reagoi siihen eikä jäänyt tarkentamaan. Kolmonen ja nelonen nousivat, viitosella taas en päästänyt ennen kuin tarkensi, kuutonen ok. Muuten vain odotin aina, että Dingo eteni jäljellä, en päästänyt mihinkään kikkailemaan. Keskittyminen siis vähän hukassa tänään heti alusta, no sattuuhan sitä.