Esineitä ja jälkeä takametsässä marjastajaa väistellen mustikattomiin kohtiin. Ensin Vekalle innovatiivinen esinetreeni: ruudun olin tehnyt Floralle valmiiksi, mutta Vekalle heitin esineet, tai siis kolmesti saman esineen (lapsen kenkä, helppo heittää). Eli lähetyksessä pidin kiinni, heitto niin että esine laskeutui näkymättömiin, sitten lähetys, Veka lähti suoraan mutta joutui kuitenkin etsimään hajuaistilla esineen kasvillisuuden joukosta. Kehut nostosta, luovutukset, viimeisestä pallopalkka. Hyvin haki eikä ainakaan jumittanut jo nostetuilla paikoilla. Liekö mitään järkeä heitellä esineitä, mutta eipä se nyt ainakaan huonommaksi enää voi mennä...

Floralla oli siis leveä matala tallattu ruutu, kolme esinettä takarajalla: vauvan tutti, litteä muovirasia ja pieni farkkukangassolmu. Eipä ole kyllä pistotreeneistä ollut hyötyä, nyt kun oli tallattua aluetta, Flora juoksenteli aivan minne sattuu eikä minkäänlaisista pistoista ollut kyllä tietoakaan. Ensimmäisellä lähetyksellä oikeasta etunurkasta se paahtoi vasempaan takanurkkaan ja toi farkkusolmun. Luovutus ok, tästä kehut. Seuraava lähetys suurin piirtein keskeltä, nyt nousi juoksentelun tuloksena keskiesineenä ollut rasia. Luovutuksessa Flora räki esineen pari kertaa. Tästäkin vain kehut. Sitten lähettelin oikeasta etunurkasta useamman kerran, Flora tuli itse pois ilman esinettä ja toisen kerran huikkasin sen pois kun se kikkaili ihan turhaan vasemmalla reunalla. Se juoksenteli esineen ohi ja ympäri, mutta bongasi sen lopulta. Flora onneksi jaksaa tehdä töitä. Luovutus ok ja nyt taisteluleikkipalkka.

Veka ajoi noin sadan metrin jäljen kolmella kepillä. Nyt merkkasin vain kepit. Pläästin maata keppien alla kädellä pari kertaa. Veka ei meinannut saada jälkeä nostettua, lähetin kai liian läheltä niin että Veka oli ensimmäisellä loikalla jo jäljen yli. No saatiin se sitten ylös ja lähdettiin etenemään hyökkäysvaunutyylillä. Veka oli jo jäljelle mennessä aivan liekeissä ja jäljellä se veti kuin se olisi ollut maailman hienoin asia. Veka on todella syttynyt jäljestämiseen... kepit se bongasi kaikki helposti, nappasi ne heti suuhunsa ja kääntyi katsomaan. Hihkuin riemusta (Vekan ilmeestä päätellen ehkä vähän liikaakin) ja palkkasin kissanruoalla, tämä tuntui erittäin toimivalta palkkaukselta että vasta viimeisen kepin jälkeen heitellään palloa.

Floran teemana oli jana, tosin nyt en ollut älynnyt aamulla tallata janaa, joten mentiin sitten ilman tallausta. Pituus noin 20 metriä, siitä jäljenpätkä joku sata metriä. Flora lähti etenemään erittäin keskittyneesti suoraan nokka maassa eli ihan kuin jotain olisi kuitenkin jäänyt päähän tallatuista janoista, vaikkeivät ne hyvin olekaan menneet! Ei sitten kuitenkaan ihan kestänyt kantti jatkaa suoraan loppuun asti, vaan noin viisi metriä ennen loppua Flora poikkesi vasemmalle (taitaa muuten aina lähteä vasemmalle). Pidätin liinasta ja lähdin kelaamaan itseäni paikalle, jotta lähettäisin siitä uudestaan suoraan, mutta Flora korjasikin itse suunnan, jatkoi jäljelle asti ja nosti sen hyvin. Ei siis ihan huono jana! Jäljestys ok ja keppi suopursupuskassa hyvin.

Dingo ei tehnyt tänään muuta kuin etsi välipalanappulansa nurmikolta ja riehaantui ihan villiksi kun heitin sille kokeeksi Vekan tennispalloa. Pallot <3