Flora teki harvinaisen huonon janatreenin. Kävelin parinkymmenen metrin janan aamulla ja jäljen reilun metrin takamerkin taakse iltapäivällä. Itse jälki oli vain vajaan sadan metrin kaarre, päässä keppi. Flora ei nytkään reagoinut kunnolla janatallaukseen vaan poikkesi kerta toisensa jälkeen janalta aivan vinoon. Käskin sen aina takaisin ja lähetin uudestaan suoraan. Vihdoin jäljelle tultuaan se kyllä nosti sen hyvin. Jäljestys meni ihan hyvin, mutta lopussa Flora juoksi törkeästi kepin yli ja olisi vain lähtenyt polkua pitkin kotiin; halusin nyt jonkun järkevän lopetuksen, joten jäin kepille ja kutsuin Floraa, joka palasi nostamaan kepin. No olipas tämä nyt tänään takkuista.

Vekan kanssa ei onneksi ollut yhtä takkuista agitreeneissä. Tehtiin ensin sivummalla puomia. Hetsasin, käskin puomille, juoksin vieressä ja kannustin laskevalla osalla kiipee-käskyllä, sitten jes! ja pallon heitto heti kun etujalat olivat maassa. Aika hyviä toistoja saatiin. Ravillahan se laskevaa osaa tulee eikä laukalla niin kuin pitäisi, mutta jos nyt korjataan edes sitä askel kerrallaan hidastelua niin ravikin on tervetullutta. Veka ei tietenkään jumittanut, kun itse pysyin liikkeessä. Heti jos pysähdyn katsomaan sitä, se pysähtyy ja kököttää kuin tatti siinä mihin sattui jäämään kontaktista välittämättä, kunnes lähden liikkeelle, mikä on äärimmäisen ärsyttävää. Nyt saatiin kuitenkin tehtyä paljon toistoja ihan hyvin ja viimeinen oli paras, Veka meni alas asti vaikka olin sen rinnalla enkä edellä.

Sitten ohjausharjoituksiin. Hyppy-ympyrä, siitä hyppysuora, U-putki ja kepit. Tässä ei toki ongelmaa. Sitten hyppysuoralla kakkonen takaakiertona, tähän toimi pakkovalssi, nelonen takaakiertona, tässäkään ei mitään kummempaa, siitä takaisinpäin, hyppy-ympyrä, suora viimeisen hyppyyn asti ja siitä putken sijasta suora takaisinpäin. Tämä hypyltä kääntö oli vaikea, Veka veti ensin pitkäksi ja sitten kielsi hyppyä. Piti löytää juuri se oikea kohta kääntyä, sitten tietysti onnistui.

Dingo jatkoi naksuttimeen tutustumista, ensin yksi satsi naksu-namiehdollistamista. Sitten piilotin kädet selän taakse ja odotin, että Dingo ottaa katsekontaktin, siitä naksu ja nami. Sen se tekikin helposti eikä tarvittu montaa toistoa, että se teki sen aina heti namin syötyään. Fiksu pieni Dingo!