Esineitä takametsässä. Tein valmiiksi kummallekin koiralle kolme pistoa eri puolille polkua noin 30 metrin leveydelle, Floralle noin 30, 30 ja 15 metriä syvät ja Vekalle noin 15, 5 ja 10 metriä. Ajatuksena oli treenata Floran kanssa itselleni lähetyksiä ja Vekalle suoraan etenemistä eli löytöjä nopeasti ilman kummempaa etsimistä, vahvistus hetimiten kun lähtee suoraan. Ajatus oli kaiketi hyvä...

Flora teki mallikelpoiset pistot ja nostot. Eteni suoraan ja lujaa, etsi nopeasti esineet, toi ripeästi siihen, mihin olin edennyt lähetyslinjalla eli seuraavaan lähetyspaikkaan. Ja ne luovutukset. Kahdella ensimmäisellä Flora hyppäsi vasten! Enpä muista ennen saaneeni tassuja mahaan esineen tuonnissa. Pysyin hiljaa ja reagoimatta, jopa suljin silmät ja hengitin syvään, vasta sitten rauhallisesti katsoin koiraan – Flora istui nätisti esine suussa. Ensimmäinen oli lapanen, toinen solmuun vedetty verkkokassi (perinteisesti ollut vaikea) ja kolmas muovinen poretablettiputkilo (aina ollut helppo, myös muille koirille, vaikka toisin voisi luulla). Irti ja nami, kehut, uusi lähetys. On se kyllä niin taidelaji tuo Floralta esineiden saanti käteen :D

Veka kulki kuono pitkällä joka suuntaan kun käveltiin esineille. Ensimmäinen esine hieno! Vauhtipallopalkka. Toinen lähetys taas #¤%&, Veka juoksi esineen ohi tai yli vain ihana ensimmäisen esineen paikka silmissä siintäen. Ja sinnehän se meni. Kikkaili siellä jonkin aikaa, odotin vain hiljaa. Sitten Veka lähti tulemaan takaisin luokseni, ja sen linja vei suoraan esineen kautta, joten se nappasi esineen siitä ja vauhtipallopalkka. Kolmannella lähetyksellä tarvittiin tuplakäsky, mutta Veka lähti suoraan ja sai heti esineen. Palloiltiin kotiin asti. Ehkä se tästä?