Keskiviikkona Vekan agit ja rataa. Ranteetkin kunnolla teipattuina. Hyppy, A, takaakiertohyppy, johon luulin tekeväni saksalaisen, mutta näissä treeneissä selvisi, että saksalaisessa koira otetaan vastakädellä takaakierron ja persjätön välissä ja ilman vastakättä se onkin vain takaakierto-persjättö, jota olen luullut saksalaiseksi. Tein siis takaakierto-persjätön. Tästä putkeen puomin alle sisääntulo puomin ylösmenon vieressä, ei ongelmaa. Putkesta persjätöllä hypyn kautta putkeen ja pakkovalssilla kepeille, tämä hyvin. Kepeiltä puomi, rinnakkainen hyppy takaakiertona ja A. Ensimmäisellä kierroksella Veka luikahti hypyn väärinpäin kun hosuin pakkovalssin, mutta jatkettiin rataa. A:lta hyppy, keinu, putki, hyppy, puomi ja loppusuoralla pussi, muuri ja kaksi hyppyä. Spurttasin kunnolla loppusuoran. Otettiin muutama puomi palkaten eteen. Heti kun pysäyttelee kontakteille, alkaa hiiviskely. Sitten puomilta se hyppy, pakkovalssikin toimi, mutta paremmin tähän toimi takaakierto-persjättö. Kun aikaa jäi vielä, pinkaistiin alkupäästä hyppy, A, kaksi hyppyä ja putken sijasta keppien haku, toimi loistavasti!

Agista esinetreeneihin. Tallattiin syvä mutta kapeahko ruutu, siellä vieraat esineet valmiina. Taas täysin tyyni ilma eivätkä hajut kulkeneet yhtikäs mihinkään – esineruututreenit pitäisi tehdä keskellä päivää niin kuin ne kokeissakin ovat eikä aina illalla tuulen tyynnyttyä. Flora haki kolme esinettä ilman kummempaa hässäkkää, no ensimmäisen esineen pudotti kyllä luovutuksessa kolme kertaa, urf! Seuraavat pysyivät. Jokaisesta herkkuja palkaksi, viimeisen jälkeen loppuleikit.

Veka haki kaksi esinettä. Kolmas jätettiin kun oli niin takkuista taas tämä etsintä. Ensimmäisellä lähetyksellä vasemmasta etunurkasta Veka kävi takana ja oli nostanutkin takaesineen, mutta takaisin tullessaan se oli osunut keskiesineelle, pysähtynyt pohtimaan tätä kiperää tilannetta ja päätynyt tiputtamaan takaesineen ja tuomaan sen sijaan keskiesineen. Itse en tätä nähnyt siitä, missä seisoin, näkyvyyttä oli paikoin aika heikosti. Pallopalkka. Seuraavilla lähetyksillä Veka jolkotteli ympäriinsä ja sitten tapansa mukaan lähti takanurkkaan, josta löysi ensimmäisen esineen, ja pysäköi itsensä sinne. Siellä se viihtyi vaikka kuinka kauan, odoteltiin josko se jatkaisi etsimistä. Ei jatkanut vaan käveli jossain vaiheessa takaisin etulinjalle. Yritin olla positiivinen ja vähän hetsata vielä lähtemään ruutuun. Takanurkkaanhan sitä taas mentiin, mutta onneksi Vekalla oli sen verran nenä käytössä, että se matkan varrella sai vainun keskelle kuljettamastaan keskiesineestä, ja onneksi se malttoi luopua hetkeksi ihanasta takanurkasta, jotta sai esineen tarkennettua. Palloilua ja pois, etuesine sai jäädä.