Ei kyllä kastuttu. Ukkosenjyrinässä tultiin lenkiltä juuri kun raivosade alkoi ja tottiksiin lähdettiin kun se vaihtui auringonpaisteeseen, vaikken tiennyt, onko kentälläkin se puoli metriä vettä kuten kaupungin kaduilla. Ei onneksi ollut kuin vähän märkää.

Kouluttajan kanssa tarkasteltiin Vekan noutoa. Näytin ensin yhden luovutukseen asti. Hyvin kapulalle, varovainen poiminta, ravilla takaisin ja yllättävän hyvä luovutus – Veka tuli lähelle ja suoraan epäröimättä enää hitaan vauhdin päälle eli ainakin tämä on mennyt parempaan päin kun luovutuksia ei ole pitkään aikaan tehty lainkaan, hyvä! Palaute: noutoon lähettäminen ylipitkältä matkalta on turhaa, koska kapulalle menossa ei ole ongelmaa vaan ainoastaan paluuvauhti on ongelma. Parempi tehdä niin, että appari hetsaa koiraa nappaamaan kapulan, sitten ohjaaja palkkaa heti, kun koira ottaa kapulan (ja sitten sen tultua vähän matkaa jne.). SK tekikin näin, ja Veka hampsi kapulaa innoissaan. Sekin toimii, että kapula vain on maassa, koiraa hetsataan ottamaan se ja palkataan heti nostosta. Ihan kuin näitä ohjeita olisi ennenkin saatu ja niitä olisi tehty... öö tai sitten ei ole tehty. Ehkä pitäisi, niinku johdonmukaisesti yhdellä tavalla edeten.

Otettiin myös hyppy- ja estenouto kerran niin että heitin, mutta juostiin kapulalle ja takaisin yhdessä. Täällä ei ole ennen esteitä tehty. Ei ollut kyllä ongelmaa. Sitten paikkamakuu, viisi minuuttia kisamatkalla eli 30 askelen päässä. Kentällä puuhaili viisi koirakkoa. Veka ei kyllä häiriöistä piittaa oikein muutenkaan, moitteeton makoilu tänäänkin. Ylös, kehut ja pallopalkkaa.

Flora tuli kentälle taas käsi taskussa, siihen perusasento ja nami. Tehtiin seuraamispätkiä namipalkalla muiden koirakoiden lähellä, tässä ei ongelmaa, Flora liimautui jalkaan kiinni. Kehut + nami, parista kohtaa jätin namin pois. Liikkeestä istuminen ok. Liikkeestä maahan ok ja luoksetulossa taivas varjele mikä vauhti. Kädet valmiiksi eteen ja nameja. Lelu taskusta ja pieni hetsaus, sitten lelu maahan ja eteenmeno. Tässäkin mentiin hippulat vinkuen. Tästä siis taisteluleikit, nyt todella hyvässä vireessä! Viimeiseksi paikkamakuu. Flora meni maahan hyvin, mutta pingahti perään saman tien kun olin ottanut pari askelta. No höpsis ja uudestaan, nyt annoin käskyt päättäväisemmin ja marssin pois päättäen, että siellä pysyy ja sillä sipuli! Ja pysyi kans! Kymmenen askelta, yksi minuutti. Kävin palkkaamassa nameilla. 20 askelta, puolitoista minuuttia. Nameja. 30 askelta, puoli minuuttia, tässä vaiheessa varsin virkeä mali tuli tekemään noutoja ja juoksi palloineen hyvänä häiriönä. Viereen, ylös, loput namit. Pois käveltäessä Flora kyttäsi varsin pirteänä taskua eli hyvässä vireessä lopetettiin!