Vekalle tunnin vanha jälki. Noin sata metriä, hevosenkengän muotoinen. Jälkeä tehdessäni satoi hiljakseen, ajettaessa sade oli lakannut. Mutta oli siis tosi kosteaa. Nyt ei jäljen nosto pelittänyt. Opastin Vekan alkuun, se meni pienen pätkän ihan hyvin ja lähti sitten ilmavainuilemaan jotain. En päästänyt, osoitin takaisin jäljelle. Lähti vähän paremmin etenemään, ylitti ensimmäisen jemmatun pallon, mutta toin Vekan vähän matkaa taaksepäin, edettiin rauhallisemmin ja löydettiin pallo – näinhän ei pitäisi tehdä, mutta halusin motivaation takia palkan aika alusta. Pienet palloilut ja jatko. Edettiin taas ihan hyvin, mutta sitten taas nokka nousi ja Veka olisi ollut lähdössä samaan suuntaan kuin jäljen alussa. En päästänyt eikä Veka osannut jatkaa. Osoitin maata jäljen kohdalla ja sanoin JÄLKI. Veka painoi kuonon maahan ja lähti jäljestämään. Tästä se meni jäljen loppuun aivan loistavasti! Selvästi maa- eikä ilmavainulla, pysyi jäljellä kauniisti läpi pusikon ja suolampareen, ei pysähtynyt kertaakaan, nosti viimeisen pallon. Erinomaista Veka! Tämä toimii.

Floran ohjelmassa oli jana. Floran kanssa on ihan turhaan junnattu ykkösluokan juttuja kun ei ykkösluokasta ole saatu tulosta ja päästy eteenpäin, vaikka olisi jo pitänyt tehdä ykkösluokan tulos toissakesänä, kakkosen tulos viime kesänä ja nyt treenata kolmoseen (niin kuin kaikki muut...?). Puisevaksihan se käy aina vaan vetää perussettiä. Nyt otan tavoitteeksi tehdä maastokauden loppuun mennessä kolmosen tasoisia maastoja kävi tottikselle miten kävi, periksi ei kyllä senkään kanssa anneta. Eli pidempää janaa ja pidempää jälkeä. Kulmiin panostusta ja piikkejä jossain vaiheessa. Jäljen ikä tunnista kahteen on aika pieni ero kuitenkin. Nyt siis vähän pidempi jana, ei varmaan ihan 20 metriä. Flora lähti hyvin ja maltilla etenemään. Ei mennyt ihan suoraan, mutta tarpeeksi suoraan ja keskittyneesti etsi jälkeä. Sitten se kuitenkin ylitti jäljen, kääntyi kun pysähdyin ja koukkasi takakautta takajäljelle. Liinanmitan mentyä huikkasin sen ympäri. Flora vilisti jäljelle. Tästä lähti vain joku vajaan sadan metrin pätkä. Nyt oli jäljestys kyllä aika humputtelua... tosin kelikin vaikutti. Vipellettiin loppuu, siellä keppi, namit, loppuleikit teddykarvamotskulla.