Vekan agitreenit siirtyivät kesäkauden myötä Niihamaan. Tänään kertailtiin kontakteja ja keppejä ja tehtiin muistiharjoitusta, jossa piti tehdä eri numerojärjestyksissä neljää hyppyä ja putkea tutustumatta rataan lainkaan. Eipä kovin hyvin mennyt muistini osalta. Veka kyllä oli henkeä täynnä kuin vispipuuro päästessään radalle. Floran otin hetkeksi kentälle, pienoisia seuraamisia ja leikkimistä. Florakin oli oikein hyvä eikä reagoinut kentän agihälinään. Leikkipalkka on vaan edelleen vähän hukassa.

Agitreeneistä kipaistiin esineitä etsimään tavesilaisten kanssa. Eli vieraiden tallaama kisakokoinen ruutu vieraine esineineen. Esineet vasemmassa takakulmassa, suurin piirtein ruudun keskellä ja oikeassa reunassa aika edessä. Sää oli aivan pläkä, ja koirille tuli paljon juoksemista kun esineiden hajut eivät kulkeneet oikein mihinkään. Flora ruutuun vasemmasta etukulmasta. Flora kävi ainakin kaksi kertaa aivan kulmaesineellä, mutta juoksenteli sitten ympäriinsä jonkin aikaa ennen kuin paikansi esineen ja toi sen, eikö malttanut tarkentaa. Keskiesine oli vaikea, piti ottaa uusia lähetyksiä, Flora ei vain edennyt suoraan esineelle vaan mihin sattuu. Loppujen lopuksi esine löytyi. Otin vielä viimeisenkin esineen, koska se oli niin lähellä, ja siitä saatiinkin loppuun hyvä helppo nosto. Palkkasin kaksi ensimmäistä esinettä vauhdissa motskun heitolla, joten kolmannella ei luovutus oikein onnistunut, vaan esine putoili monta kertaa... ei siis vauhtipalkkoja esineillä Floralle. Mutta esineet nousivat ilman apuja, hyvä!

Sitten Veka. Lähetin ensin kauimmaiselle esineelle. Veka lähti hyvin ja eteni kulmaan, paikallisti esineen ja seisoi hetken esine suussaan pohtimassa (näin hännän puun takaa), lähti sitten tuomaan sitä kun en sanonut mitään. Kehuin reippaasti heti kun Veka lähti tulemaan. Vauhtipallopalkka. Toinen lähetys keskiesineelle. Ja Veka teki sen taas. Lähti kyllä hyvin, mutta kun esinettä ei heti löytynyt, lähti Veka takaisin sinne takakulmaan, josta äsken nosti esineen. Ja kun se ei vain tarkista, vaan jää jumittamaan ja koko etsintä hyytyy siihen. Näin nytkin, Veka pyöri ja pyöri kulmassa eikä lähetystä uusimallakaan päässyt irti kulmasta, vaan lähti aina vain sinne takaisin. Siirryin lähettämään sitten oikeaan etukulmaan, jotta Veka etenisi reunaesineelle tai edes osuisi keskiesineelle kulmaan mennessään. Se lähtikin reippaasti ja hyvin suoraan, sitten hidasti ja näytti alkavan tarkentaa reunaesinettä, mutta eipä malttanut etsiä, vaan ihana esineen sisältänyt takakulma voitti ja pakko oli päästä sinne takaisin seisoskelemaan. Tässä kohtaa aloin jo hiukkasen hiiltyä ja huusin Vekan pois. Veka meni treenikaverien väliin piiloon eikä tullut luokse edes ärähtämällä! MUR! Hain sen sitten hihnassa, ja marssittiin reunaesineelle, jonka nappasin maasta ja härnäsin sillä Vekaa, mistä Veka vallan innostui. Sitten esine maahan ja lähetyspaikalle. Nyt Veka pinkoi suoraan esineelle ja toi sen nätisti. Tehtiin sama keskiesineellä ja sitten pois. Phuaah!