...kun käärmettä väistellen kietoo narupallon oksan ympäri kuin toimintasankarin ruoskan. Onneksi ei tänään kovin korkealle, ja käärmekin meni pois.

Veka etsi esineen. Siksakkasin viemään narupallon metsään, sitten pannasta kiinni ja hetsaamalla paikalle ja vauhtilähetys. Veka ei meinannut pysyä pöksyissään ja pinkoi sammalet pöllyten pallolle. Asettauduin puun taakse niin ettei Veka nähnyt minua eikä voinut kysyä, mitä tehdä kun löytää esineen. Hetken mietittyään Veka toi pallon, jolla sitten leikittiin. Tämä siis korjaussarjaksi...

Flora tarvitsi korjaussarjaksi laakista onnistuneen janan, reilut kymmenen metriä. Tein sen tasaiselle baanalle, jonka toisella puolella oli kiviä ja toisella puolella tiheästi pieniä puita. Flora teki täydellisen janan! Ja hyvän noin sadan metrin jälkipätkän, lopussa jemmapurkki. Jälki oli nyt siis tunnin vanha, sekin varmaan auttoi janalla, koska Flora on usein napannut ilmavainun joko jäljestä tai takajäljestä ja vinoutunut sinne. Nyt lupaan pyhästi, että EI enää mitään puolen tunnin parasta ennen -jälkiä...

Flora kotiin ja Veka agitreeneihin. Ratatreeni, helppo sellainen, ykkösluokan rata. Nollana läpi heti. Pidin mielessä, että pitää JUOSTA, vedättää reippaasti, huitoa vähemmän, ei Vekalle tarvitse esteitä sormella osoitella, jos linja on kunnossa. Sitten rinnakkaisilla hypyillä serpentiinivariaatio, sekin hyvin. Vielä koukkuna keppien jälkeiselle hypylle takaakierto, tämä pakkovalssina, Veka pujotteli kuin pujottelikin loppuun, vaikka kipitin seuraavan esteen taakse. Ensin hosuin ja Veka hyppäsi suoraan, sitten onnistui.