Sunnuntaina kävimme Floran kanssa Demarilla agilitykoulutusohjaajakurssilaisten harjoituskoirakkona. Ajattelin, että Floralle olisi erinomaista harjoitusta oleskella hallissa ihmis- ja koirapaljoudessa ihan rauhassa huutamatta ja pyörimättä. Ja niin se olikin. Jakelin siis taskusta nameja, ja kaksi tuntia Flora nakotti namitaskun vieressä tuijottaen herkeämättä. Kaikki muu oli sille ilmaa, ja kun vaikka joku toinen koira haisteli sen häntää, heilahti vain korva taaksepäin, mutta edes pää ei kääntynyt. Flora ei siis ahdistunut ihmisistä yhtään eikä huudellut muuten kuin tehtäviä tehtäessä.

Tänään ei harjoiteltu esteitä vaan yleisiä koulutusjuttuja. Ensin leikkiä. Kahden lelun leikki onnistui kehnosti, koska Flora ei halunnut vaihtaa lempparimotskuaan farkunlahkeeseen. Rauhoittuminen eli koiran silittely, kunnes lelu tipahtaa sen suusta, ei onnistunut senkään vertaa, koska Florahan tiputtaa lelun aina heti kun päästän siitä irti, ja menee vain karkuun, jos sitä yrittää silitellä kun ollaan treenaamassa. Sitten yritettiin leikkiä ilman lelua eli laumapalkata, mutta sekään ei ollut Floran juttu, se pysyi vain vähän matkan päässä haukkumassa eikä yhtään lähtenyt hömpötykseen mukaan. Yritin selittää, että se on aina ollut sellainen ja kehuin Floraa tosi innostavasti: Flora vain seisoi ja tuijotti takaisin. Sitten kehuin niin innostavasti että henki pihisi ja Floran häntä liikahti viisi senttiä puolelta toiselle naaman pysyessä aivan pokkana. Tämä sitten nauratti jo kaikkia. Syy ei voi olla täysin minun, koska Veka olisi vastaavasta jo heittänyt volttia riemusta soikeana.

Namista luopumisen opettaminen oli vaikeaa. Yritin olla ajattelematta itse ja tehdä vain kurssilaisten ohjeiden mukaan. Sähläsin siis namien kanssa ja olin myöhässä palkkauksissa. Flora osasi kyllä luopua. Käsikosketuksen Flora oppi heti. Jalkojen välistä pujottelu sekä paikallaan että askelissa meni tietysti namin perässä hyvin. Syli- ja poispäinkäännös menivät yllättäen tosi hyvin!

Pienryhmätehtävien jälkeen muutama koirakko teki vielä koko ryhmän katsellessa pari harjoitusta. Flora meni kahden hypyn yli namialustalle. Senhän se osasikin jo hyppytekniikasta, joten ei paljon tarvinnut säätää. Sitten lähetys putkeen ja target putken päässä, samaan tyyliin eli piti odottaa koiran suuntaavan huomionsa eteen ja sanoa vain lähetyssana. Yritin tehdä ohjeiden mukaan pimeään kulmaan lähetyksen samoin, mutta Flora ei löytänyt putkea. Kurssilaisten kouluttaja sanoi, että saahan sinne ohjata. No sitten... Flora teki hienot uukkarit putkeen ja haukkui koko matkan mennessään.