Lauantaina Veka pompahteli Demarilla Elina Jänesniemen tahtiin. Joku 30+ esteen rata oli, tutustuin alkuun kun tiesin, ettei kovin pitkälle päästä kuitenkaan. Heti toisena oleva hyppy oli taas sellainen, joka meiltä ei ikinä onnistu... eli lähtöhypyltä 90 kääntö toiselle hypylle. Jänesniemellä oli tähän lähestymistapa, jota en ole tullut ajatelleeksi: jos koiraa ei voi ohjata läheltä, niin sitten sitä ohjataan kaukaa. No, jäin sitten kauas ihan hemmetin kauas hypystä ja Veka hyppäsi sen oikeaan suuntaan! Seuraavana rinnakkainen hyppy takaisinpäin, tähän persjättö, joka onnistui heti. Siitä keinulle. Keinussa oli jotain kummaa, useampi koira ei ollut halunnut sitä mennä ja Vekakin pysähtyi yllättäen puoliväliin eikä halunnut mennä. Tuli sitten vähän kannustamalla.

Keinulta oli tyrkyllä putken väärä pää, jonne Veka solahti ensimmäisellä yrityksellä, kun en vaan ohjannut yhtään, katselin vain tumput suorana että sinne se koira menee. Tähän piti tehdä persjättö. Mutkaputken keskellä oli hyppy, joka hypättiin viistosti putkeen päin. Tähän pakkovalssi. Olin ihan varma, ettei onnistu, mutta onnistui nyt sitten kuitenkin. Siitä A-este ja putkeen. Putkesta hyppy ja kepeille. Kepeillä Veka solahti kaksi kertaa kakkosväliin, kun kerran sen kohdalla olin. Jänesniemi neuvoi rytmittämään niin, että jää taakse ennen aloitusta eikä ryysi eteenpäin, jos koira kerran aina menee siihen väliin, minkä kohdalle ohjataan, vaikka se osaisikin hakea aloituksen itse. Ja jos se ei mene yksin loppuun asti, niin sitten vaan kipitetään sen vieressä sinne loppuun.

Kepeiltä melkein suora kulma ja hyppy, välistäveto, rinnakkainen hyppy samaan suuntaan ja putkeen. Hypyt menivät oikein eikä tätä jääty hinkkaamaan. Meni koko lailla ohi, miten koiralle piti kertoa ennen hyppyä, että sen pitää kiepauttaa tiukasti siivekkeen ympäri. Välistävedon tein puolivalssilla. Hypyltä putkeen, siitä hyppy ja puomille...

...puomi olikin sitten iso O-OU. Veka jumitti eikä tullut 2/2, vaikka olisin päälläni seissyt. Käräytin käämini ja kävin siirtämässä Vekan tassut maahan, mistä sain ansaitusti pyyhkeitä kouluttajalta. Se oli kyllä kertakaikkiaan hyi. Tähänkin tuli vähän uudenlainen neuvo eli rytmittäminen aina niin, että on voi omalla liikkeellä vetää koiran alas asti, jos se ei kerran muutoin sinne mene. Sama siis kepeillä. Pitää rytmittää oma liike niin, että on radasta riippumatta aina koiran kannalta oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Puomilta kolme hyppyä ikään kuin ympyrässä, sitten viistoon nurkkahypylle ja kiepautus putkeen. Ensin en ohjannut kunnolla, Veka juoksi keskimmäisen hypyn ohi. Törkkäys keskimmäiselle hypylle ja kun koira lähti hyppyyn, lähdettiin jo valssaamaan ympyrän viimeisen ja nurkkahypyn väliin. Onnistui toisella yrityksellä ihan sulavasti. Putkesta avokulma kepeille onnistui, kun ehdin putken jälkeen persjättöön ja pääsin tassusta kiinni pitäen opastamaan keppien aloitukseen. Kepeiltä hyppy suoraan ja kiepautus putkeen. Enempää ei ehditty tehdä.

Päivän sana oli siis rytmitys. Kivana loppukaneettina Jänesniemi totesi Vekan reagoivan ohjaukseen ihan täydellisesti (tiedän), joten sitä pitää vaan ohjata aina ihan täydellisin ajoituksen ja rytmityksin! Pitää ohjata vähemmän esteiden nimiä huutelemalla ja rohkeammin liikkumalla (tiedän). Jos nyt jotain positiivista hakemalla haetaan, niin Veka ei tiputtanut yhtään rimaa. Tai eihän se nyt niitä yleensäkään tiputa, mutta iloitaan nyt siitäkin. Ja olihan tuossa nyt muutenkin paljon hyvää ja onnistunutta.

P.S. Koko iltalenkki meni pohtiessa Vekan kontaktijumitusta. Sehän menee itse loppuun, jos siellä on kohde, jota voi jämähtää kyttäämään. Jos ei ole, se kyttää minua. Aivan sama juttu on koettu tokohypyssä, noudossa, esineruutuun lähdössä, viestilähetyksessä, eteenmenossa jne. Veka menee tasan siihen suuntaan, mihin sen huomio fokusoituu, tai ei mihinkään, jos huomio ei ole kiinnittynyt eteenpäin, ja se voi olla aika tiukassa. Se on Vekan ominaisuus kaikessa, mitä se tekee, ja siksi toistojen määrä ei auta. Alastulojen kanssa siis mietintämyssy päähän. Tokohyppy korjattiin opettamalla naksulla esteen kyylääminen. Nouto alkoi toimia, kun Veka alkoi tuijottaa kapulaa. Lähetyksissä odotetaan tai vinkataan huomio eteenpäin ennen lähetystä. Targetin tai lelun jättäminen alastulolla toimii vain silloin, kun se on siellä. Millä fokusoida koira eteenpäin radalle?