Keskiviikkona kävi koirahieroja ja kertoikin hyviä uutisia. Veka on täydessä iskussa. Ei jumin jumia. Hyvät lihakset, liikkuvaiset nivelet, paino kohdillaan ja hieno turkkikin. Florakin oli hyvä, ei ole Katriinan mukaan koskaan ollut näin jumiton ja irtonainen. Jotain ihan pientä oli keskiselässä, siinä missä aina, mutta sekin aukesi helposti hieronnassa. Flora on laihtunutkin. Mielestäni vähän voisi vielä lähteä nyt kun se on agikoira ja kaikkea. Pk-esteet kaiketi vetävät Floran juntturaan, joten nyt kun niitä ei ole tehty, on koirakin kunnossa. Tuli kyllä mieleen, että se on estekorkeuksien lisäksi varmaan myös mielentilajuttu. Florahan hermostuu pk-esteistä ja jännittää varmaan kaikki lihakset niin, että hyppää vielä huonommin kuin pystyisi rentona ja varmana hyppäämään.

Keskiviikkona siis lepäiltiin. Torstaina ja perjantainakaan ei tehty kummempaa kuin pienet esine-etsinnät. Torstaina yritin taas pistoja. Kävelin kolme pistoa muutamaan kymmeneen metriin ja jätin esineet. Suunnittelin, että Veka hakee yhden ja Flora kaksi muuta. Veka ensin, oikeanpuoleiselle pistolle. Veka lähti hyvin, vaan eikös se kymmenen metrin päässä lähtenyt kaartamaan keskelle... kutsuin Vekaa ihan iloisesti nimellä, ja tapahtui jotain yllättävää. Veka kääntyi takaisin oikeaan suuntaan ja korjasi mokansa itse. Meni siitä meni esineelle ja toi sen. Hyvä hyvä, palloilua.

Floran lähetin ensin keskimmäiselle pistolle. Florakin lähti hyvin, mutta kymmenessä metrissä lähti kaartamaan vasemmalle ja meni tutkimaan Vekan nostaman esineen paikka. Tämä meni meidän molempien piikkiin – oli minun syyni, että sinne jäi kuuma piste, jossa ei kuitenkaan ollut esinettä, mutta Flora kyllä ryssi lähtemällä tallauksista pois tyhjälle alueelle. Aikansa Flora etsi ja tuli sitten ihmettelemään. Ihmettelin takaisin ja levittelin käsiäni, missä esine? Flora lähti takaisin ja eteni nyt keskiesineelle, toi sen. Valtavan isot kehut ja toinen lähetys. Flora lähti ok, vasen esine löytyi hyvin. Leikittiin narulelulla.

Perjantaina en enää tiennyt, mitä tehdä, koska edes pistoilla en saa koiria etenemään suoraan. Tallasin nyt sitten pelkät reunat, jätin koirat puuhun kiinni ja vein kolme esinettä. Toin ensin Floran etsimään ne kaikki. Ruutuhan oli pieni ja maasto varsin kiva, joten ei ollut liikaa vaadittu. Flora haki ensimmäisen oikeasta takanurkasta hyvin, mutta toisella lähetyksellä keskeltä se menikin pöllöilemään jo nostetulle paikalle. Mitä hemmettiä. Flora tuli pois, ihmettelimme tilannetta yhdessä. Yritettiin uudestaan, nyt löytyivät kaksi muuta esinettä. Narulelupalkka vasta viimeisestä, välissä vain kehut. Flora lähti kyllä hyvin ja vauhdilla, toki myös lähtöhaukun säestämänä. Ilmeisesti taisteluleikkipalkka toimii ihan jees.

Flora pois ja Veka tilalle. Juostiin yhdessä ruutuun ja vietiin esineet. Ensimmäinen lähetys viimeisenä viedylle vasemman takanurkan esineelle. Normisettiä eli Veka juoksi kymmenen metriä suoraan ja lähti sitten kaartamaan ruudun keskelle. En sanonut mitään, Veka kävi nostamassa keskimmäisen esineen. Siirryin vähän keskemmälle ja lähetin vinoon vasenta takanurkkaa kohti. Veka juoksenteli ympäri ämpäri, kävi ruudusta ulkona ja seisoskeli välillä, jolloin uusin vain etsi-käskyä. Loppujen lopuksi Veka juoksenteli oikean takanurkan esineelle ja toi sen. Siirryin taas vähän keskemmälle ja lähetin viistoon ruudun poikki taas vasempaan takanurkkaan. Jonkinlaisen juoksentelun jälkeen Veka löysikin onneksi sen ja päästiin palloilemaan. Sinänsähän on sama, miten ja missä järjestyksessä esineet nousevat, jos ne nousevat. Mutta se on aika iso jos, ellei koira yhtään etene suoraan ja tarpeeksi kauas.