Kirjoitettu 5. heinäkuuta

Eilisen tokoterapian jälkeen Flora sai tänään jälkiterapiaa. Tallasin läheiselle hakkuuaukealle jäljen numero 27, noin 200 metriä, ikää tunti, kaksi kulmaa, runsaasti ruokaa ja lopussa purkki. Lämmintä oli 30 astetta, aurinko paahtoi ja maasto oli rutikuiva, mutta ruokaahan oli jäljellä paljon, joten en uskonut, että tulee ongelmia. Eikä tullutkaan.

Janaa ei tehty, kävelin vain jäljen alkuun. Flora bongasi ensimmäiset namit ja lähti jäljestämään, tai siis ruokia etsimään, mikä on mielestäni vähän eri asia kuin jäljestäminen. Nyt ei ollut työskentelyn ja motivaation kanssa mitään ongelmaa, koira eteni hyvin pysähtelemättä ja taakseen katselematta. Ensimmäisessä kulmassa se oikaisi kun tuulenvire toi juuri sopivasti kulman jälkeisten namien hajun sen kuonoon. Toisen kulman meni ihan jälkeä pitkin. Tässä oli vielä muutama nami, sitten ne loppuivat ja loppumatkalla oli noin 50 metriä tyhjää. Tämänkin Flora jäljesti todella hyvin, jopa sujuvammin kun ei jäänyt nameja etsiskelemään. Lopussa tuli purkille ja oli oikein tyytyväinen, niin olin minäkin :)