Sunnuntai-illan ratoksi käytiin vielä juoksuttamassa Vekaa ja testaamassa uudet radiopuhelimet. Kovin kätevät puhelimet! Vekalle ei otettu varsinaisia viestimatkoja vaan vain pienet juoksutukset. Hyvin pinkoi Veka. Viimeisen lähetyksen ryssin itse kun yritin panna pallon piiloon ja lähettää koiran lennossa. Veka ei halunnut lähteä vaan jäi kytsimään palloa. Lähti sitten kuitenkin pienellä hetsauksella.

Floralle tein ennen juoksutusta jäljen numero 26 iltapäivän epäonnistumista paikkaamaan, se ajettiin heti eli vartin vanhana. Flora siis joutui istumaan autossa miettimässä Vekan päästessä metsään ilakoimaan, joten se ryntäsi kuin villi sarvikuono tekemään ihan mitä vaan kun toikin pääsi niin mää kans. Flora hyppi ja pomppi sen näköisenä että nyt jotain sutinaa, joten otin taskusta varalelun ja kiskottiin sitten narulelua, Flora repi nartsaa ihan liekeissä. Jäljelle en sitä lähettänyt, käveltiin vain siihen, mistä olin kulkenut, ja jäin siihen katselemaan jälkeä pohtien puoliääneen että mikähän se tuo mahtaa olla. Flora kiinnostui ja lähti nuuskimaan löytäen heti jäljen alkuun panemani namit. Noin viidellä askelella oli Meatballs-palloja, joihin kuulemma ei mene ötököitä. Siitä eteenpäin nameja oli aina muutamalla askelella muutamankymmenen askelen välein. Lyhyt pätkä siis, liekö ollut satasen metriä. Lopussa oli kevyesti piilotettu kissanruokapurkki. Nyt Floralla oli motivaatio kohdallaan, se jäljesti hyvin, söi namit ja löysi purkin. Leikki vielä antaumuksella narulelulla jäljen jälkeen eli fiilis oli hyvä :)