Vekan noin miljoonas ryssitty tokokoe. Ylöjärvi, Riitta Räsänen, luokkavoitto kakkostuloksella.

Seuraaminen 7,5. Räsäsen mukaan oli siellä oikein hyviäKIN kohtia... huomautti koiran hampsivan treeniliiviä, jonka lieve oli siten kuolassa. Eli oli taas aika, öö, intensiivinen...

Liikkeestä maahan 9. Vähäsen hidas maahanmeno.

Luoksetulo 8. Yllättävän hyvä! Ollaankohan ikinä saatu edes kasia? Lähti hyvin, huonompiakin stoppeja on nähty, lönkytteli loppuun ja tuli suoraan sivulle. Mutta Vekan kanssa ollaan jo voiton puolella kun se ylipäänsä lähtee liikkeelle!

Liikkeestä seiso 0. Se tunne, kun tokokoe on mennyt ihan kivasti ja liikkeestä seisomisen käskyllä kuuluu selän takaa soran krapsahdus koiran mahan rötkähtäessä maahan... teki mieli kävellä suoraan autoon ja ajaa johonkin paikalliseen pubiin, mutta olisin kuitenkin eksynyt kun en oikein tunne Ylöjärven mestoja.

Nouto 7,5. Ihan normaali eli tooosi löysä palautus.

Kaukot 7,5. Kävelin viisi metriä, pysähdyin tuomarin piirtämälle viivalle ja käännyin, ja tässä vaiheessa tuomari katsoi pitkään ja sanoi "matka riittää...". Veka teki kolme vaihtoa, ensimmäisellä nousulla lösähti takaisin maahan ennen käskyä.

Estehyppy 9. Mistä lie mennyt piste, veikkaan vinoa loppuasentoa.

Paikkamakuu 7. Räsänen teetti tämän tapansa mukaan viimeisenä. Järkytykseni oli melkoinen kun piilosta tullessani Veka oli istumassa. Oli kuulemma maannut 22 sekuntia ja noussut istumaan.

Kokonaisvaikutus 8. Veka oli varsin tahmea ja nihkeä, töllisteli ympärilleen, sain hinata sitä aika huolella liikkeiden aloituksiin. Ja ryssittiin siis kaksi liikettä, joissa ei ole ennen ollut mitään ongelmaa, mutta niin tiesin käyvän jo etukäteen, onhan tämä koettu jo niin monessa kokeessa että yllätykseksi jää enää se, mitä nollia Vekan lottokoneesta milloinkin putkahtaa. Avoimen koiria oli vain kolme ja meidän tuloksemme 141,5 pistettä oli kuitenkin paras, joten palkintoja saatiin, mutta en niistä pystynyt tällä tuloksella hirmusti iloitsemaan.

Kotiin vaan koiraa vaihtamaan... Floran kanssa oli vähän niin kuin pakko raahautua tottiskentälle, huvitti tai ei. Otettiin kisamainen aloitus. Seuraamista pieni neliö, tästä vain kehut. Sitten liikkeestä istuminen, hyvin! Taas vain kehut. Nyt kriittinen kohta eli liikkeelle lähtö parin palkattoman liikkeen jälkeen... Flora teki ihan moitteettoman valmistelevan osuuden, kymmenen askelen kohdalla jes! ja palkka. Hyvä hyvä!

Sitten hyppyesteelle, nyt edessä metrin kisaeste. Meni sitten ei niin yllättäen vähän vääntämiseksi kun yritin saada Floran hyppäämään mennessä ja palauttamaan kapulan millä tahansa vapaavalintaisella tavalla. Palasi useamman kerran A-esteen kautta, no mikäs siinä, mutta tuli tuomaan kapulaa kuin löysä makaroni, koska pelkäsi tekevänsä väärin ja paineistui. Hermostuin ja siirtelin Floraa käsin suoraan luovutukseen, oli kuin olisi käsitellyt piimällä täytettyä villasukkaa. No, Flora on Flora, joten heti kun tuli palkkasana ja motsku esiin, se pongahti ylös ja taistelemaan eikä löysäilystä tietoakaan. Kokosin vähän ajatuksiani sen suhteen, miten koiran saa reippaasti kiertämään esteen takaisin kun sitä ei kerran hyppäämään saa. Kehuin siis riemullisesti heti kun se poimi kapulan suuhunsa, näin Flora rohkaistui tulemaan reippaasti eli saatiin jotain järkevää aikaan.

Noutovääntämisen jälkeen eteenlähetys. Valmisteleva osuus ok, lähtö tyydyttävä, ei lähtenyt tarpeeksi suoraan ja kovaa, mutta lähti kuitenkin ja juoksi kyllä. Maahan meni ensimmäisellä käskyllä tosi hyvin! Palkkasin heti vapauttamalla ja heittämällä motskun.

Siitä mentiin paikkamakuuseen, kävin kolme kertaa minuutin välein palkkaamassa nameilla ja kävelin 30, 40 ja 50 askelen etäisyydelle. Flora pötkötteli nätisti paikallaan.