Perjantai-ilta, sateinen metsä ja taskut täynnä naudanmahaa. Tallasin Floralle jäljen, sitten tottiskentälle.

Flora veti taas koko tottissetin lukuun ottamatta paikkamakuuta. Seurautin vain pienen lenkin esteiden ympäri. Kehut. Liikkeestä istuminen. En istu, seison. Toisella käskyllä istui. Otettiin uudestaan, istui liioitelluin avuin. Kehut, Flora istui luimistelemassa pahasti tuijottaen. Liikkeestä maahanmenoon, jossa Flora palkattomuusvitutuksen takia lopetti seuraamisen noin viiden askeleen jälkeen parikin kertaa. Uutta käskyä vaan kehiin ja kun seurasi kunnolla, sai palkaksi maahanmenokäskyn ja tekikin hienon maahanmenon. Hieno luoksetulo ja lihapulla edessä istumisesta. Sitten kehuin vain iloisesti ja mentiin noutoihin, nyt koira oli reipas eikä luimistellut, lihapullan takia kaiketi.

Tasamaanoudossa kävelin viemään kapulan 15 askelen päähän ja annoin noutokäskyn rauhallisesti, silti HAU HAU. Hyvä palautus ja perusasentokin vain vähän vajaa. Tästä vain kehut. Sitten hyppynouto 90 sentissä. Hyppäsi menohypyn ok ja kipitti taas kapulan kanssa aivan esteen taakse, korvanpäät vain näkyivät. Huikkasin uuden noutokäskyn, Flora tuli esteen ohi. Pakitin vähän niin että se tuli suoraan luovutukseen, kapula irti ja jes! nyt motsku esiin ja leikittiin. Kaverit paheksuivat kun palkkasin kiertämisestä, mutta tämä on kahdesta pahasta kuitenkin pienempi kun vaihtoehto on se pattitilanne, ettei koira hyppää eikä kierrä. Sitten vielä viimeiset liikkeet, estenouto taas ok mutta HAU. Sitten eteenlähetys, nyt ei ollut palkkaa. Vaadin kunnon seuraamisen valmistelevassa osuudessa ja sitten ETEEN, vain pieni käden heilautus. Flora lähti hyvin, ei ihan niin lujaa ja suoraan, mutta aika hyvin kuitenkin. Maahan-käskyllä kaartoi ja jäi seisomaan, toisella käskyllä maahan. Koiran luo, perusasento ja jes! motsku sai taas kyytiä. Lopuksi vielä kolme kertaa 90 sentin hyppy niin, että käskin hypätä ja heitin motskun, jonka kanssa Flora hyppäsi takaisin toisella hyppy-käskyllä. Hyppäsi ihan ok. Mutta se kapula vaan on liikaa.

En tiedä, johtaako tämä treeni mihinkään kun tuota jumitusta ja luimistelua vaan tulee ja tulee. Mutta treeniä ei lopeteta eikä helpoteta kaivamalla palkkoja esiin heti kun koira alkaa luimistella, vaan jatketaan ohjelman mukaan ja hoidetaan hommat loppuun, ja palkka tulee sitten siitä, mistä olen päättänyt sen sillä kerralla antaa eikä siinä kohtaa kun koira tahtoo lähteä lusmuilemaan.

Veka tuli kentälle into piukassa ja pettyi heti kun joutui tekemään ällöttäviä luoksetuloja. Samaan tyyliin kuin eilen. Lähti tosi hyvin ja lähestyi ehkä inauksen paremmin, mutta pakko oli pakittaa, että tuli loppuun asti. Pointsit kuitenkin siitä, että pystyi liikkumaan, vaikka pallo oli näkyvissä. Pari stoppia myös, ja pallon heitto heti kun oli pysähtynyt. Vauhtia oli silti niin, että stoppi venyi. Sitten katseltiin vähän noutoa, jonka kanssa on nyt niin angsti, että eih ja nyyh. Ei lähde kapulan perään lainkaan. Tai lähti toisella tai kolmannella käskyllä, mutta hei, ei semmonen käy, Veka on muutenkin jo tottunut siihen, että huutelen käskyä käskyn perään ja sitten joskus voi tehdä. Hain itse kapulan pois ja ihmettelin, mites tää nyt tälleen. Yritin sitten KAIKKENI, juostiin kapulan kanssa ja hetsattiin lähdössä ja vaikka mitä, ja loppujen lopuksi Veka löntysteli vattuuntuneen näköisenä kapulalle ensimmäisellä käskyllä. On se suuri ihmetys, jos tätä ikinä saadaan kuntoon.

Sitten Floran jälki numero 16, puoli kilometriä, kuusi keppiä, neljä kulmaa, ikää puolitoista tuntia. Hyvä jälkikeli, sateen jälkeen kostea metsä ja tuulta tuskin nimeksikään. Jana oli todellinen pohjanoteeraus, tämä on kyllä nyt niin hukassa että tehtiin samaan syssyyn kaikki mahdolliset virheet. Jälki kuitenkin löytyi ja lähdettiin matkaan. Flora on aina ajanut jälkeä huonosti tottiskentältä tultaessa, ja niin teki tälläkin kertaa. Vouhkasi jäljen sivussa, juoksenteli nokka ylhäällä, humputteli ensimmäisen kepin ohi – näinpä ne meiltä jäävät kun ei edes olla jäljellä. Ensimmäinen kulma hilipatihippaa, mutta löytyihän se jälki sitten ja tuli vastaan kakkoskeppi, joka Flora onneksi bongasi. Kepiltä kunnon lähetys, liina tiukemmalle ja stoppi heti kun nokka nousi ja Flora alkoi humputella ympäri ämpäri. Työskentely tasoittui koko ajan, kaikki loput kepit nousivat, loput kulmat menivät ok. Viitos- ja kuutoskepin väli oli jo ihan oikeaa jäljestämistä!