Vuoden ensimmäinen peltojälki!

Kävelin pellon laitaan ja havaitsin heinikon ulottuvan metrin korkeuteen... polkaisin kuitenkin paremman puutteessa jäljen numero 24 tähän ja jätin olemaan tunniksi ja vartiksi. Kulmia oli viisi, neljässä ensimmäisessä oli Frolic-paloja ennen ja jälkeen kulman, viimeinen oli namiton kahden pidemmän namitetun suoran välissä. Ryssin itse heti janalla lähettämällä koiran väärästä paikasta edempää kuin mistä olin jäljelle lähtenyt Frolicia ripotellen. Janakin oli vain muutaman metrin, joten Flora ponkaisi janalle reippaasti metritolkulla jäljen yli kaartaen sitten takajäljelle nameja syömään. Lähti sitten kuitenkin oikeaan suuntaan nameja pitkin ja jatkoi namitonta suoraa ensimmäistä kulmaa kohti. Vauhdilla meni siksakkia eestaas jäljen päällä ja ensimmäisestä kulmasta reippaasti yli, vaikka söi namit ennen kulmaa. Kaarsi sitten kulman jälkeisille nameille. Tästä työskentely rauhoittui jonkin verran, kahdessa seuraavassa kulmassa pieni ylitys kuitenkin ja siksak-tarkistuksia pitkin matkaa, aloin lopussa pitää enemmän liinalla vastaan. Loppupalkkana oli kissanruokaa pääsiäismunan muovimunassa. Peltojälkiharrastaja näkisi varmaan painajaisia tällaisesta, mutta me vedetään metsäjälkeä pellolla. Useamminkin voisi kyllä käydä, koska aukeat paikat ovat Floralle vaikeita varsinkin kun tuulee.