Maanantai ja Vekan Niihama-agit. Radalla pitkä suora hyppyjä, rengas ja putki, päässä mutkaputki, S-kiemuralla hypyt ja puomille, U-käännös hypyllä ja pussiin, U-käännös hypyllä, kepit ja loppuhyppy. Kivan suoraviivaista siis. Mutta hyppymutkan kanssa askarreltiin. Ensin linjasin koiraa ihan väärin, se hyppäsi pitkän hypyn väärään suuntaan kun rintamasuuntani osoitti sinne ja käsi oli liian ylhäällä. Kun tämä saatiin onnistumaan, koira ei irronnut viskileikkauksessa hypylle. Saatiin sekin sitten onnistumaan joskaan ei kovin sulavasti.

Tässä välissä Flora tuli kentän laitaan tokoilemaan. Kunnon häiriöpaikkamakuu kun ympärillä oli autoja, haukkuvia koiria, ihmisiä raahaamassa tavaroita... kävelin kolme kertaa estekontin ympäri ja tulin heti takaisin palkkailemaan nakkeja. Ei otettu pidempää kun oli sen verran liikennettä ympärillä enkä halunnut ottaa riskiä, että jostain paukkaa joku agista kuumennut koira Floran päälle. Perusasento ja leikkipalkka. Sitten seuraamista, örähdin jotain aina kontaktin pudotuksiin, joita oli paljon! Ihan kamalaa seuraamista. Piti koko ajan kuikuilla johonkin, hyi. Lelupalkka sitten loppujen lopuksi kun meni pidempi pätkä hyvin. Leikki kyllä, mutta normaalia laimeammin. Liikkeestä maahanmeno kokonaisena liikkeenä ja pelkät kehut. Kehuin mielestäni hyvin, mutta Flora jäi istumaan maahan hyytyneenä. Luoksetulo, hyvä vauhti, hyvä stoppi, hyvä lähtö stopista, tuli eteen tarpeeksi lähelle, mutta olipas kuitenkin vino, pakko oli suoristaa ennen kuin pudottelin suusta nakkipaloja. Voi huokaus miten vaikea liike tämä on. Mutta eteentulon kamalaan väljyyteen on kyllä auttanut ihan vaan treeni... perusasentoon ja lelupalkka. Sitten liikkeestä seisominen kokonaisena liikkeenä ja vain kehut. Siitä kaukoihin. Tosi tahmeaa ja toista ylösmenoa Flora ei tehnyt lainkaan vaan yritti katsella johonkin muualle ja leikkiä, ettei kuullutkaan. Menin sitten koiran nostamaan sen rinnan alta ylös, koska se nyt vaan on pakko tehdä, vaikka ei kiinnostais. Sitten vielä yksi vaihto, takaisin koiran luo ja lelupalkka. Kaukojen surkeutta oli pakko paikata nakilla eli jokaisesta ylösnoususta vuolaat kehut ja nakkia. Johan alkoi kiinnostaa istuminen. Mutta joo, ei tämä treenilöinen hyvää lupaa torstain kokeeseen. Voi olla, että Flora jäätyy taas ihan pelkän koetilanteen vuoksi eikä tee mitään, vaikka olisin itse kuinka rento ja iloinen ja rauhallinen ja ihana ja sitä rataa. Hervoton määrä häiriötreeniä ilmeisesti olisi tarpeen, koska aika paljon on kuitenkin vierailla kentillä ja parkkiksilla ja parkkihalleissa käyty.

Vekan toisella kierroksella mentiin vain puomia, jonka ylösmenon vieressä oli hyppysiiveke. Ideana lähestyä vinosti ja saada koira suoristamaan itsensä. Ensimmäisellä yrityksellä Veka kiipesi puomille siivekkeen ulkokautta... mutta ymmärsi sitten, että pitää mennä sen vierestä ja meni hyvin. Alastulot hyviä! Jumitti kyllä ennen kuin oli 2/2, mutta tuli sitten alas asti nopeammin kuin viimeksi ja pysyi hyvin vapautukseen asti. Otaksun tämän korjaantuvan omalla painollaan kun toistoja kertyy. Palkkasin palloa heittämällä, ja ihan vuoromme loppuessa Veka piti toista tassua ylhäällä. Peukaloantura oli rikki ja tihkui verta. Se oli vielä oikea eikä se vasen, joka oli jo rikki... kotona pesin molemmat ja painelin paperilla, johon jäi vähän punaista. Seuraavaan hiekkakenttätreeniin sukat jalkaan?