Sunnuntain vietin Tampereen näyttelyssä kehäsihteerinä, kymmenestä puoli viiteen ilman yhtäkään taukoa. Kotiin tullessa hyvin levänneet koirat halusivat kunnon metsälenkille... Viikolle laatimassani treenisuunnitelmassa olisi ollut Floralle tänään toko/tottis ja jälki, mutta en jaksanut lähteä yhtään mihinkään, joten otettiin vain parin nakin terassitokoilut. Veka sai levätä tänään.

Aloitettiin avoimen kaukoilla. Joka vaihdosta palkka, etäisyys yhdestä askelesta yksi kerrallaan viiteen pidentäen. En hyväksynyt omatoimista pomppimista, vaan sanoin höpsis ja menin ottamaan uuden aloituksen. Tosi hyviä vaihtoja!

Seiso-maa-seiso-vaihdoissa jemmasin namit selän taakse, annoin käskyn ja käsimerkin, ja toin käden selän takaa palkkaamaan, ja palkkailin myös asennoissa pysymisestä oma-aloitteisten vaihtojen vähentämiseksi. Muistaakseni tähän tyyliin avoimen kaukojakin tehtiin. Flora teki tosi hyvin!

Seiso-istu-seiso-vaihto on tosi vaikea. Nami kädessä ohjaaminen on hankalaa kun koira pyörii vain käden ympärillä ja tarjoaa seisomista ja istumista pikavauhtia miten sattuu.

Tunnari... viisi väärää ja oma. Käskin perusasennosta Floran odottaa, menin viemään oman, palasin koiran viereen väärinpäin, palkkasin, käännyin ja sanoin hiljaa ja rauhallisesti NÄYTÄ. Flora pongahti matkaan, tässä kuului pieni UA, mutta tunnareilla ei mitään hässäkkää, nopeat haistelut ja oman tuonti. Luovutus vähän levoton, tunnari pääsi putoamaan kun en saanut sitä kiinni, tätä pitäisi vähän ryhdistää. Mutta hyvästä tunnarista hyvät kehut ja nakkia. Enkä ottanut enempää kun kerran onnistui!

Metallinoutoa yksi toisto. Palkkalautanen käteen, kapula minun ja koiran väliin metrin-parin päähän kummastakin ja NOUDA. Flora kipitti kapulalle, nosti sen hiljaa tönimättä ja pudottelematta, toi suoraan luovutukseen ja piti kunnes käskin IRTI. Upeaa edistymistä näin nopeasti, erinomainen Flora!