Vapunaattona tein Floralle samantyyppisen metsäjäljen kuin edellisenä päivänä: jälki numero 6, noin 200 metrin lenkki, ikää tunti, kuusi purkkia kevyesti peitettyinä, ei kummempaa janaa. Flora hötkyili tapansa mukaan jälkivaljaita puettaessa, pidin kiinni ja silitin sen kylkeä, kunnes koira vaikeni, sitten hyvin rauhallisesti JÄLKI. Flora ponkaisi jäljelle ja lähti hyvin etenemään. En kävellyt jälkeä tehdessäni normaalisti vaan töpötin pienin askelin kuten edellisenäkin päivänä. Pysyin taas lähellä ja pidin liinan niin, että etenimme vain Floran kulkiessa kuono alhaalla jälkeä pitkin. Ainoa kulma meni hitusen paremmin kuin edellisellä jäljellä. Suurimmaksi osaksi Flora jäljesti kuten pitääkin, mutta pääsi livahtamaan yhden puun väärältä puolelta, ja tietysti juuri sinne jäi purkki... jäin paikalleni odottamaan ja Flora palasi etsimään purkin. Tyhmä moka, olisi pitänyt vain antaa olla ja itse kopata purkki mukaan. Hyvä kokonaisuus kuitenkin! Viimeisen purkin jälkeen ei mitään kummempaa kuin valjaat pois, kehut ja käveltiin vain kotiin. En ole varma, onko tämä oikea linja, mutta se varmaan selviää, kun teen näitä useampia, ja sitten jätän merkit pois ja katson, voiko koiraan luottaa... no, purkit on kuitenkin pakko merkata, kun ne eivät maadu. Tai jos jemmaisi ruokapalkkoja biojätepusseihin?

Vapunpäivänä tietysti... treenattiin! SR:n, MM:n ja MK:n kanssa Pirkkahallilla, meille uudella hiekkakentällä. Ensimmäisellä kierroksella alkuun vähän seurauttelin Vekaa, no se oli taas sitä, mutta ihan sama nyt. Tehtiin ongelmaliikettämme luoksetuloa kavereiden ehdotuksesta takaperin ketjuttaen. Ensin koira edestä istumasta sivulle. Sitten jätin sen pysähdyksen kohdalle seisomaan ja kutsuin siitä loppuun. Sitten lähtöpaikalle, kutsu, stoppi ja loppuun. Lähti liikkeelle hienoisella viiveellä eli aavistuksen jumitus, mutta lähti kuitenkin. Pysähdys oli Vekan stopiksi ok. Palkkasin pallolla... itse otin häiriötä vieraasta kentästä niin, että unohdin luoksetulon pallokiellon! Myös kaukot tehtiin liikkuroituna, tuplakäsky maahanmenoon. Yleensä vaikeaa on nouseminen, mutta meille maahanmeno. Treenin aikana Veka nosteli välillä vasenta etutassua.

Flora teki liikkeestä maahanmenon ja seisomisen liikkuroituna, eikä jumittanut. Sitten kaukot liikkuroituna, Flora kuikuili kovin MM:ää, joka siirtyi koiran taakse liikkuroimaan. Pystyi kuitenkin nousemaan, tästä lelupalkka heti. Sitten kokonaiset kaukot, ihan ok, hiukan tahmea. Sitten askarreltiin luoksetulon parissa. Miten saada Flora tulemaan kunnolla eteen? Tein läpijuoksuna pitkällä matkalla, ihan lopussa lihapulla-avustus eteen istumiseen, tähän tuli hyvin. Pari kertaa kun tehtiin niin alkoi varastella lähtöä, viimeisessä SR piti Floraa pannasta kiinni niin voitiin keskittyä itse asiaan. Kaverit olivat sitä mieltä, että hyvinhän se tulee, käsiavut ovat kuitenkin aika pienet ja ne saa kyllä häivytettyä :) Viimeiseksi otin vielä stopin kanssa ja heittolelupalkan heti stopista, ettei totuus kaikissa läpijuoksuissa unohtuisi.

Toisella kierroksella Vekan kanssa otettiin noudon aloitus liikkuroituna, palkkasin Vekan pallolla siitä, että se ei ottanut varaslähtöä. Enempää ei voitukaan tehdä, koska Veka ei laskenut vasenta etutassua edes maahan. Kipeä ranneantura otti osumaa hiekkakentästä pallon perään juostessa :( Treenin jälkeen käveltiin pieni lenkki, Veka käveli ihan tavallisesti.

Flora teki vielä tunnarin. Pyysin kavereita katsomaan, miten se menee, ja neuvomaan, mitä tunnarin ongelmille kannattaisi tehdä. Sanoivat, että no nyt se tietysti menee niin hyvin, ettei ole mitään ongelmaa... vein itse kuusi tunnaria, Flora odotti maassa. Palasin koiran luo ja sanoin NÄYTÄ. Flora kipitti tunnareille, nuuhki niitä, poimi oman ja toi sen. Kaverit sanoivat, että sehän meni niin hyvin, ettei teillä ole mitään ongelmaa :D Ei otettu uusintaa, koska ensimmäinen onnistui niin hyvin. Flora olikin hyvässä mielentilassa ja teki järki päässä eli ei ongelmaa. Sehän teki hyvin koulun kentälläkin. Huonosti se on tehnyt vain Tallilla, missä se on muutenkin aina järjen sijasta höyry päässä, tässäkö se ongelma on? Flora oli muutenkin ihanan relasti, autolta kentälle meno oli jännä, joten vein parilla namilla, muuten Flora vain hengaili hötkymättä ja huutelematta, vaikka seisoskelin neuvottelemassa kavereiden kanssa.