Tänään oli vuorossa Valkeakosken kennelkerhon koe Valkeakoskella, tuomarina Jaana Tala. Liikkurina sama heppu kuin viimeksi, se joka kysyy luoksetulossa ovelasti "onko tuomarille ilmoitettavaa". Tiesin kehään mennessä, että Veka vetää hyvin lukuun ottamatta sitä aivopierua, jolla se nollaa jotain ja pilaa tuloksen. Jos tästä kokeesta nyt jotain positiivista hakemalla haetaan niin pääsinpähän olemaan oikeassa.

Paikkamakuu 9,5. Puolen pisteen arvosta vempulointia ja ilmavainulla nuuskuttelua. Ei kuitenkaan mitään vinkupiipitystä! Sitä oli niissä kokeissa, joiden välillä ei jaksettu treenata paikkamakuuta yhtään, ja kokeissa sitten koira vinkui turhautumista kun ei palkkaa tule tästä koskaan. Nyt ei vinguta kun paikkamakuuta runsailla välipalkoilla on tehty säännöllisesti.

Seuraaminen 8. Painaapoikittaaedistää ja sitä rataa. Kehut kuitenkin loistavasta kontaktista.

Liikkeestä maahan 9,5. Liekö siitä seuraamisesta mennyt puolikas piste.

Luoksetulo 6. Kutsuin kuten treeneissä viime aikoina, koska se on toiminut ja saanut Vekan heti liikkeelle, eli huusin kuin hinaaja. En tiedä, menikö siitä pisteitä, mutta stopista ainakin meni niin kuin moisesta pysähdyksen irvikuvasta pitääkin. Lopussa Veka veti vielä harmittoman källin tullen suoraan sivulle eikä eteen.

Liikkeestä seiso 8. Kääntyi vähän sivuttain kun olin tulossa takaa.

Nouto 0. Tähän kosahti tämä koe. Osoitin liikkurin pitämistä kapuloista mielestäni luotettavimman näköistä noutoesinettä eli kahdesta isosta vähemmän pureskeltua. Järkytyksen hetki koitti kun sain sen käteeni heittoa varten, se oli nimittäin mitä ilmeisimmin tiikkiä, koskapa oli höyhenenkevyt... ja tietysti piti heittää vastatuuleen. Liikkuri painotti vielä että heitä kunnolla, ilmeisesti Talakin on tarkka siitä kymmenestä metristä. Nooh, kaikkien latausten äiti ja heitin minkä näpeistä lähtee... ja sieltähän singahti jokunen sata grammaa kapulaa ja 30 kiloa skotlanninpaimenkoiraa. Taas voi jälkiviisaana todeta, että olisi pitänyt heti pysäyttää koira mylväisemällä se takaisin (olisi kyllä tullut) eikä päästää sitä hakemaan kapulaa, koska liike nollautui jo sen lähtiessä, joten hyvin olisi voinut käyttää hyväkseen tilaisuuden oikaista varaslähtö. Mutta kun vitutti niin ettei veri kiertänyt, niin en sanonut mitään enkä pystynyt edes kehumaan koiraa.

Kaukot 0. Tämän otan täysin omaan piikkiini. Kun en kehunut Vekaa pilalle menneestä noudosta, tuli heti angsti. Veka katseli kedon kukkia korvat luimussa ja meni maahan vasta kolmannella käskyllä, joka nollasi koko liikkeen. Tehtiin kuitenkin liike loppuun, ja Veka pystyi varsin nihkeästi tekemään kaikki vaihdot. Näin ollen sitten kehuin kunnolla, jonka seurauksena...

... hyppy 10. Veka nousi kehuilla välittömästi kaukokärsimyksen synkeästä alhosta ja teki kympin arvoisen hypyn.

Kokonaisvaikutus 9. Nämä tavalliset eli koira tekee hyvin ja iloisesti töitä ja yhteistyötä jaadijaa. Pisteitä raavimme kasaan 126,5 eli kolmostuloksen. Neljän koiran luokassa tulimme kuitenkin toisiksi. Saatuani kisakirjan ja käteltyäni tuomarin olin kääntymässä pois kun minut huikattiin vielä ottamaan pokaali. En vain keksinyt kohteliasta tapaa kieltäytyä ottamasta sitä... mielestäni tämä räpellys ei minkään valtakunnan pokaalia ansainnut.

Mitähän tässä nyt sitten treenaisi? Avoimen liikkeiden hinkkaaminen kiinnostaa kuin kilo kiviä, mutta se viimeinen ykkönen jää loppuiäkseni kummittelemaan ja tulee uniin, jos nyt luovutetaan ja jätetään se roikkumaan. Seuraava koepaikka on tietysti jo varattuna, kahden viikon päästä yritetään taas.