Sunnuntaina ajeltiin Vekan kanssa Hyvinkään Sveitsiin hakemaan Hausjärven Haukkujen tokokokeesta toinen avoimen luokan ykkönen :) Tuomari Pirkko Bellaoui oli aika tarkka. Liikkeet tehtiin sekoitetussa järjestyksessä. Vekan yllätyssektorille päätyivät tällä kertaa perusasennot, jotka Veka teki kaikki edestä eikä takaa kiertämällä niin kuin pitäisi.

Paikkamakuu 8. Oli piipittänyt vienosti koko paikkamakuun.

Luoksetulo 7,5. Pysähtyi ihan kelvollisesti! Loppu hidas, jäi kauas, olikohan perusasentokin vino.

Seuraaminen 8. Ei painanut ihan niin paljon kuin aika usein, mutta tarpeeksi kuitenkin. Edisti ja poikitti toki myös.

Liikkeestä seisominen 10. Hieno!

Hyppy 9,5. Voi miten kaunis hyppy ja istuminen. Tuomari rokotti omasta hytkymisestäni.

Liikkeestä maahanmeno 9. Hiukan nihkeästi meni maahan.

Kaukot 8,5. Lisäkäsky toiseen maahanmenoon ja jotain vinoutta.

Nouto 8,5. Lähti hyvin, nostamisessa vähän vempulointia, ravasi takaisin.

Kokonaisvaikutus 9. Tuomari kehui, olimme hyviä! No hyvin se kyllä menikin! Mutta mielestäni oli vähän liikaa taas säätämistä perusasentoon liikkeiden aloituksissa. Ja Veka tuntui vähän tahmealta, ei edes hyppinyt eikä haukkunut. Jäi jopa loppua kohti liikkeen loputtua paikalleen kökkimään kun itse poistuin paikalta, aivan kuten Flora keskiviikkona. Mitä tämä tämmöinen on? Onko kisattu liikaa ja koiran mielessä "tää on taas tätä"? Vai olenko aktiivisesti jännitystä torjuessani päässyt kokeissa niin zen-lehmäiseen mielentilaan, että koirat hyytyvät liikaan rauhallisuuteen? Itse en huomaa eroja käskyissä ja liikkumisessa treeneihin verrattuna... mutta jotain siinä täytyy olla kuin sain Florankin viimeksi aivan jäähän. Vekan osalta asialla ei ole valtavasti väliä, viimeinen ykkönen saadaan kyllä näinkin ja siihen loppuu tokoilu. Floran kannalta tilanne on kuitenkin akuutimpi.