Kotona on hipsuteltu jotain. Vekalle perusasentoja ja niissä paikallaan kääntymistä, aika hyvinkin. Vekalle olen naksuttanut tunnaria, menee nyt suorastaan innokkaasti kapuloille, tsekkaa kaikki ja poimii oman. Aina välillä aivopierunomaisesti tuo väärän, hups ja takaisin kapuloille ilman mitään angstailua. Näyttää lupaavalta, että tästä vielä tunnari tulee. Flora on etsinyt piilotettua tunnarikapulaa, hirviällä raivolla lähtee, tsekkaa pikavauhtia häiriökapulat ja jättää ne, etsii oman mistä vaan peiton sisältä tai tyynyn alta. Kaiketi omaa pitäisi alkaa siirtää lähemmäs hajuttomia kapuloita.

Veka teki kotona luoksetuloja, muutaman metrin matkalta ja eteen istumaan, kotona sisällä kun ei pallovauhtipalkka ole ihan se optimaalisin vaihtoehto. Istuu ihan tolkuttoman kauas, mutta nyt lähti joka kerta ensimmäisellä käskyllä liikkeelle. Kyllä kai kun hytkäytin itseäni ihan reilusti aina käskysanalla.
 
Flora teki perjantaina avoimen kaukoja, edelleen niin, että istun sen edessä lattialla, annan käskyn ja käsimerkin, ja palkkaa tulee joka vaihdosta. Boing-boing-boing, Flora suihki ylös ja alas, piti kyllä paikan hyvin liikkumatta taakse tai sivusuuntaan. Pidin sitten Floralle puhuttelun kun taas mentiin boing-boing heti kun edes henkäisin hyvänä aikomuksenani pitää koiraa asennossa hetki kehumalla rauhallisesti. Ihan vaan istuin liikkumatta ja selitin koiralle tyynesti ja vakavasti että ei tää onnistu tälleen, et sä voi heilua siinä kuin hullu heinämies vaan ihan oikeesti pitää kuunnella ja tehdä vaan se, mitä sanotaan, nyt et pompi yhtään vaan kuuntelet. Se oikeasti auttoi! Flora teki loput vaihdot siististi ja pysyi paikallaan asennossa kun syöttelin palkkoja (raakaa hevosenlihaa, ihanaa) muutaman sekunnin välein aina muutaman kerran ennen seuraavaa vaihtoa.
 
Lauantaiaamuna ajeltiin Tallille. Tokokurssi oli pakkasen takia peruttu, mutta vuoro oli varattu, ja kävimme tekemässä omat treenit. Pakkasta oli 27 astetta, hallissa sisällä 19 astetta. Koirilla ei ollut mitään ongelmaa, Vekalla oli toppamantteli päällä koko ajan ja Floralla hyppyjä lukuun ottamatta.
 
Nakkelin Vekalle palloa rakentaessani Floran hyppyhässäkät. (Veren tahrima pallo selvisi konepesusta vahingoittumattomana.) Sitten Veka teki luoksetuloja. Hytkähdin reilusti aina käskyllä, joten Veka lähti hyvin liikkeelle. Heti alkumatkasta pallonheittopalkka. Väliin otettiin yksi stoppi + pallopalkka ja yksi stoppi + luoksetulo loppuun asti ja palkka edessä istumisesta. Sitten eteen istumisen hiomista muutaman askelen matkalta namipalkoin, sitten siitä vielä perusasentoon tuloja. Ihan toivottoman kauas jää aina istumaan, nyt korjautin käskyllä enkä pakittamalla. Perusasennoissa käsiapu: vedin vasenta kättä vartalon eteen Vekan kiertäessä, näin se tuli oikealle paikalle. Paikalle tuli toinen kurssilainen koirakko, jonka kanssa teimme paikkamakuun, kuten alokkaassa, mutta menin aidan taakse jemmaan. Jätin Vekalle takapalkkapurkin, koiran pää pyöri kuin pöllöllä palkan suuntaan.
 
Flora aloitti perussarjalla. Kahdesti targetille, kahdesti 250 gramman noutokapulan haku. Nyt ei viistänyt enää vasemmalle. Sitten set point, jossa oli ristikko ja nouseva okseri. 35 sentistä 65 senttiin viiden sentin välein ja takaisin kymmenen sentin välein. Tosi hyvin meni, ei mitään kolisteluja tai himmailuja. Sitten liikkuva hyppy 35 senttiä, väli kahdeksan jalkaa. Taaskin puolessa metrissä Flora otti väliaskelen ennen hyppyä. Nostin silti viisi senttiä joka toistolla, jos se olisi ollut vain satunnainen huono hyppy, mutta ei. Flora steppasi joka hypyn 65 senttiin asti ja siitä taas alas puoleen metriin asti, laskin viiden sentin välein. Mutta hyppäsi kuitenkin väistelemättä ja rimaa pudottamatta, varmuuden vuoksi menin targetia vahtimaan 55 sentistä asti.
 
Sitten loppukävelylle, varmaan kivan näköistä kun tulee treenihallista kahden vaivaisesti kolmejalkaisina klenkkaavan koiran kanssa... tosin kinkkasivat jokaista palelevaa käpälää vuorotellen kun ei ollut tossuja jalassa kuten lenkeillä.