Kun vain -15 astetta tuntuu niin lämpimältä, ettei jaksa panna takkia kiinni.

Sunnuntaina käväistiin vielä Tallilla. Flora ei tänään hyppinyt vaan tokoili. Hiukan seuraamista, kivasti. Juoksuseuraaminen hyvää. Saksalaista täyskäännöstä oikeassa kädessä olevan lelun kiepahdusta seuraten, muuten Flora eksyy vielä täyskäännöksessä. Yksi liikkeestä maahanmeno, täydellinen. Yksi liikkeestä seisominen, täydellinen! En tiedä, koska mennään avoimen kokeeseen (ne kaukot), mutta sitä ennen ei tehdä yhtään hemmetin liikkeestä istumista.

Sitten ruutunauha ja naksu esiin. Flora hakeutui aivan älyttömän hyvin oikeaan paikkaan, antoi nauhan ja reunojen olla, sipsutti taaemmas ja keskemmälle kun naksu viipyi. Liitin mukaan käskysanan NELIÖ.

Ruudun jälkeen luoksetuloja: palkka eteen istumisesta, vauhtipalkkoja, palkka stopista, vauhtipalkka. Ihan ok, vähän epävarmasti Flora lähtee liikkeelle – ei tiedä, mitä tapahtuu, tuleeko palkka vauhdista, stopista vai lopusta? Millähän voisi kertoa, että samalla tavalla pitäisi lähteä siitä riippumatta.

Vekan kanssa humputeltiin vain agia. Asettelin Vekan lähdössä namiohjauksella jalkojen väliin, nätisti jäi siihen odottamaan, tämä pitäisi tehdä aina. Ensimmäiselle esteelle pakkovalssi. Kyllä se suoritettiin, mutta jotenkin hitaasti: kun en juokse karkuun niin ei Vekakaan juokse perään. Siitä putki ja A, jolla ei mitenkään voinut tulla kontaktille vaan nelitassujarrutuksella persmäkeä estettä alas. Palkkasin aluksi nameilla 2/2-asennosta, sitten vaan vapautus kun etutassut olivat maassa, josko se nopeuttaisi kontaktille tuloa. Akuuttia stressiä tästä ei nyt ole, koska ei ole kisoja tulossa. Kakkosissa starttaaminen ei tunnu ihan ajankohtaiselta vielä. A:lta jatkettiin renkaan kautta kepeille, putkeen ja muutamalle hypylle. Muuttelin rataa, jätettiin kepit pois, otettiin jokunen takaakierto. Kaikki meni aika kivasti. Sekin on kai edistystä, että tajusin ohjauksen huonouden, vaikka koira suorittikin halutut esteet: ohjaus ei ollut sujuvaa, seisoskelin odottamassa koiraa.