Perjantai-iltana Floran kanssa Tallille. Aloitettiin seuraamisella. No, ei ainakaan ollut liian tiivistä tokoseuraamiseksi, vaan todella väljää ja muutenkin löysähköä. Kontakti putoili, kulmat olivat spagettia. Plääh. Sitten ruutua, lähetin käskyllä ruutuun, käskytin stop koiran ollessa oikeassa paikassa, siitä naks ja nami, viimeisellä toistolla maahan ja palkkoja ruutuun. Paikkaan en ollut oikein tyytyväinen, Flora hakeutui aivan etureunaan, ei kunnolla taakse.

Hyppytekniikassa perussarja muutaman kerran. Sitten liikkuvaan hyppyyn. Viimeisen hypyn etäisyys kahdeksan jalkaa, lähtökorkeus 35 senttiä. Tämä ok, samoin 40, 45 ja 50 senttiä. Sitten 55 sentissä väliaskel ennen hyppyä. Jäätiin hinkkaamaan tätä. Kerta toisensa jälkeen väliaskel. Hilasin hyppyä puoli jalkaa lähemmäs. Ei auttanut. Sitten Flora kolautti riman alas. Arvasin, ettei se haluaisi pudotuksen jälkeen hypätä enää lainkaan, joten menin seuraavalla toistolla targetille vahtiin. Nyt Flora skarppasi ja hyppäsi ilman väliaskelta! Fiksumpi ihminen olisi varmaan jättänyt nostot tähän, mutta minä olin tyhmä ja korotin vielä viisi senttiä, koska mielestäni 60 senttiä ei pitäisi olla ylivoimainen, eihän se ole kuin muutaman sentin yli Floran säkäkorkeuden. Mutta liikaa se ilmeisesti on, tätä hinkattiin pitkään ja hartaasti eikä Flora hypännyt kertaakaan ilman väliaskelen steppaamista hypyn edessä. En tiedä, mitä tälle tekisi, koska en tiedä, miksi se ei onnistu. En keksinyt muuta kuin hinata hyppyä taas lähemmäs, ensin seitsemään jalkaan ja sitten vielä kuuteen jalkaan kun aika alkoi loppua ja oli pakko saada edes yksi onnistunut hyppy. Kuuden jalan etäisyydellä Flora hyppäsi ilman väliaskelta, mutta hyppy oli aika vaivainen, koska tilaa ei ollut tarpeeksi, eli ei tämäkään toimi.